Maahanmuuttajien kotouttamisessa tärkeintä on, että tulijat omaksuvat suomalaisen yhteiskunnan säännöt, kielen ja kulttuurin mahdollisimman nopeasti. Lasten mahdollisuus kotoutumisen onnistumiseen on aikuisia parempi, koska lapset oppivat nopeasti uuden kielen.

Laadukkaat koulumme ovat pienelle lapselle hyvä paikka kotoutua: osaavat suomalaiset opettajat kasvattavat lapsia suomeksi, suomalaisten pelisääntöjen ja kulttuurin mukaan. Suomen kielen opiskelu ja yhteiskuntaan juurtuminen on nopeampaa, kun luokassa on suomenkielisiä lapsia, joiden kanssa muodostuu kaveripiiri.

Haaste syntyy kuitenkin silloin, kun maahanmuuttajataustaisia oppilaita alkaa olla suuri osuus luokasta. Tällöin kosketus suomen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin heikkenee. Kun maahanmuuttajalapset viettävät aikaa omissa joukoissa keskenään, vaara eristäytyä ja syrjäytyä yhteiskunnasta on suuri. Joissain Helsingin kouluissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on jo yli puolet. Tämä on kestämätön tie.

Esitän, että kouluihin on asetettava maksimikiintiöt maahanmuuttajille, eli enimmäismäärä vieraskielisille oppilaille. Maksimikiintiöiden käyttöönotto edistäisi ulkomaalaistaustaisten lasten suomen kielen oppimista sekä kiinnittymistä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. On selvää, että kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan tapahtuu parhaiten, kun lapsi on mahdollisimman varhain vahvasti suomalaisessa oppimisympäristössä. Maksimikiintiöt tukisivat muutenkin koulun ja muiden oppilaiden arkea sekä henkilökunnan jaksamista.

Kotouttamista vaikeuttaa se, että vieraskielisimmät koulut ovat usein alueilla, joilla on korkeampi työttömyys ja matalampi koulutustaso. Siksi ehdotuksellani estetään myös huono-osaisuuden kasautumisesta ja ghettoutumista. Maahanmuuttajaperheiden ei tulisi keskittyä vain suurten kaupunkien lähiöihin. Keskenään ei voi kotoutua.

Kantaa maahanmuuttajakiintiöihin on kysytty myös opettajilta ja vanhemmilta. Lähes joka toinen opettaja kannattaa maahanmuuttajien määrän rajaamista 20-30 prosenttiin. Vanhemmista enemmistö haluaisi kiintiöt käyttöön. Pääkaupunkiseudun peruskoululaisten vanhemmista 57 prosenttia haluaa maksimikiintiön maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrälle.

Parasta tietenkin olisi, että humanitaarisen maahanmuuton volyymi olisi alueittain niin matalalla tasolla, ettei maahanmuuttajien lapsien määrää tarvitsisi sen kummemmin tarkastella. Emme voi antaa maamme luisua kohti rinnakkaisyhteiskuntien syntymistä, joka on todellisuutta lähes jokaisessa Länsi-Euroopan maassa, kuten Ruotsissa. Suomen pitää onnistua kotouttamisessa. Yksikään lapsi ei ansaitse huonoa tulevaisuutta vain siksi, että meiltä päättäjiltä puuttuu rohkeus. Siksi nyt on aika toimia.

Siniset oli Ylen kyselyssä ainoa puolue, joka kannatti koulujen maahanmuuttajakiintiöitä. Tämä on käsittämätöntä, ja osoittaa sen, että muilla puolueilla ei ole tahtoa tai keinoja asettaa maahanmuuttoa hallintaan ja kotouttamista kuntoon. Pahimmillaan kotoutumisen epäonnistuminen voi tarkoittaa suomalaisten turvallisuuden vähenemistä ja yhteiskuntarauhan sekä yhteisöllisyyden heikkenemistä.