Suomessa työttömät on jaettu kahteen kastiin – edunsaajiin ja väliinputoajiin. Edunsaajia ovat työttömyyskassoihin kuuluvat. Heillä on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työssäoloehtojen täyttyessä. Sitä vastoin kassoihin kuulumattomat väliinputoajat eivät pääse ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, vaikka työssäoloehdot täyttyisivät.

Jäsenmaksuilla toimintansa rahoittavat työttömyyskassat maksavat vain viisi ja puoli prosenttia ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista. Suurimman osan (94,5 %) etuuksista kustantaa valtio verotuksen kautta sekä työnantajat ja kaikki palkansaajat työttömyysvakuutusmaksun muodossa.

Kassoihin kuulumattomat siis rahoittavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vaikka eivät siitä mitään hyödy. He maksavat vakuutuksesta, jonka edunsaajia ovat muut. Tähän on tultava muutos ja siksi esitin jo keväällä, että ansiosidonnainen pitää laajentaa kaikille palkansaajille kassa- ja liittojäsenyyksistä riippumatta.

Sininen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila käynnisti selvityksen ansiosidonnaisen laajentamisesta. Selvityksessä tarkastellaan mitä ansiosidonnaisen laajentaminen maksaisi ja mitä se käytännössä tarkoittaisi niin työttömän itsensä kuin koko järjestelmän kannalta. Selvitys on nyt valmistunut ja julkaistaan perjantaina.

Toivon, että Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin, VTT Mauri Kotamäen laatima raportti saa paljon lukijoita, ja että siihen suhtaudutaan ennakkoluulottomasti. Toivottavasti kaikki puoluejohtajat ovat vastaisuudessa valmiit sitoutumaan siihen, että heikoimmassa asemassa olevien työttömien tilannetta parannetaan, ja ansiosidonnaisen laajentaminen otetaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

Erityisesti vasemmisto on tähän saakka ollut haluton uudistukseen, koska sosialistipuolueita ohjaava ay-eliitti pitää ansiosidonnaista työttömyysturvaa jonkinlaisena sisäänheittotuotteena, joka ohjaa palkansaajia liittymään liittoihin. SAK vastustikin keväällä äänekkäästi Sinisten ehdotusta. Nyt on aika hylätä edunvalvontajärjestöjen itsekkäät vaatimukset ja ajatella suomalaisten etua.

Olen puhunut viime aikoina useassa yhteydessä kansanturvallisuudesta. Kansanturvallisuuden osa on arjen turvallisuus. Toimiva työttömyysturva on keskeinen osa kansalaisen luottamusta siitä, että hän selviytyy ja pärjää elämän eri tilanteissa. Siksi myös ansiosidonnaisen laajentaminen koskemaan kaikkia palkansaajia olisi kansanturvallisuutta parantava teko.