Suorittaakseen Suomessa yliopistotutkinnon jokaisen opiskelijan on liityttävä oman yliopistonsa ylioppilaskuntaan. Pakollista jäsenyyttä ei voi perua eikä keskeyttää ilman, että opinnotkin keskeytyvät. Ylioppilaskunnat perivät jäsenmaksua, joka vaihtelee yliopistoittain noin 100 ja 150 euron välillä.

Siniset esittää, että ylioppilaskuntien jäsenyydestä on tehtävä opiskelijoille vapaaehtoista.

Pakkojäsenyydestä luopuminen edistäisi opiskelijoiden yksilönvapauksien toteutumista ja tasa-arvoa. Korkeakouluopiskelijat ovat nykyisin pakkojäsenyyden suhteen epätasa-arvoisessa asemassa. Ammattikorkeakouluissa ei ole ylioppilaskuntien kaltaista pakkoon perustuvaa järjestelmää, mikä onkin oikein.

Ylioppilaskunnat ovat ottaneet roolin puoluepoliittisena toimijana, antaen lausuntoja muihin kuin opiskelun edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Opiskelu tai opiskelijan asema ei parane poliittisilla kannanotoilla esimerkiksi turvapaikkapolitiikkaan, laittomasti maassa oleviin tai kehitysyhteistyöhön.

Poliittiset kannanotot tekevät pakkojäsenyydestä erityisen ongelmallisen. Yliopisto-opiskelija joutuu maksamaan lompakollaan puoluepolitiikan ajamisesta ja usein ihmettelemään, kuinka ylioppilaskunnan johto väittää lausunnoillaan edustavansa hänen ajatuksiaan.

Pakkojäsenyys on muinaisjäänne, jolle ei ole päteviä perusteita. Käytännössä pakkojäsenyydestä luopuminen tarkoittaisi, että opiskelijaterveydenhuolto eriytettäisiin ja sille asetettaisiin oma maksu. Sen sijaan opiskelijatapahtumista, opiskelijalehdestä ja puoluepolitikoinnista maksaisivat vain ne, jotka tahtovat maksaa. Jos jotakuta ei innosta ylioppilaskuntien jäsenyys, voisi hän säästää rahansa esimerkiksi itse opintojensa edistämiseen.

Vapaaehtoisen jäsenyyden myötä ylioppilaskunnille syntyisi kannustin toimia niin hyvin, että opiskelijat tahtovat siitä vapaaehtoisesti maksaa. Toki opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua yliopiston päätöksentekoon turvattaisiin myös jatkossa.

 

3 Responses to Eroon ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä

  1. Alkula Aino-Maija sanoo:

    Ehdottomasti näin. Vapaaehtoiseksi.

  2. Pirjo Jaati sanoo:

    Ylioppilaskunnalla on lakisääteinen tehtävä hoitaa jäsentensä eli kaikkien yliopisto-opiskelijoiden edunvalvontaa yliopiston sisäisesti. Suurin osa resursseista menee tähän päivittäiseen asiantuntijatyöhön. Miten kuvaamassasi tilanteessa varmistetaan, ettei synny vapaamatkustajuutta, kun nämä tehtävät on hoidettava joka tapauksessa, mutta niistä hyötyy, oli jäsen tai ei?

  3. Esa Miettinen sanoo:

    Vapaaehtoisuus on positiivista ja myös sananvapaus. Kyseessä ei kuitenkaan ole palokuntaan verrattava instituutti, vaan pikemminkin ammattiyhdistykseen verrattava. Koska ammattiyhdistykseen kuuluminen on vapaaehtoista, eikä sen muuttamisesta pakolliseksi edes puhuta, miksi ylioppilaskunnan jäsenyys on edelleenkin pakollista? Lakisääteisyys ei ole mikään este lain muuttamiseksi.