Jyväskylän yliopiston taannoisen selvityksen mukaan IT-alalla olisi tarve jopa 8000 työntekijälle. Pulaa on niin koodareista ja tekoälyosaajista kuin järjestelmäarkkitehdeista ja laadunvarmistajistakin.

Alan kehittyessä nopeasti myös osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Kymmenen tai viisitoista vuotta vanha osaaminen vanhentuu nopeasti, jos ei jatkuvasti kouluta itseään.

Pula työntekijöistä vaikeuttaa myös suomalaisyritysten kasvua. Moni startup työntekijöistä kilpaillessaan tarjoaa koodareilleen reilun palkan lisäksi etätyömahdollisuuksia, mahdollisuuksia työskennellä ulkomailla, työpaikkaruokailuja sekä muita etuja. Silti hyviä tekijöitä voi olla vaikea saada ja pitää.

Työntekijäpula uhkaa vakavimmillaan talouskasvun lisäksi myös yhteiskunnan peruspalveluita. Julkisen sektorin on erityisen vaikea rekrytoida asiantuntijoita ja järjestelmien kehitys ei siksi ole riittävän nopeaa. Kun kilpailu parhaista asiantuntijoista on maailmanlaajuista, ei Suomen julkinen sektori valitettavasti aina ole houkuttelevimpien työnantajien joukossa.

Asia on vakava, muun muassa koska tietojärjestelmillä on merkittävä rooli myös sote-uudistuksen toteuttamisessa. Säästöjä on vaikea saada, jos toteuttajia ei löydetä. Pahimmassa tapauksessa vanhentuneet tai heikosti ylläpidetyt tietojärjestelmät voivat vaarantaa jopa sähkönjakelun tai liikenteen kaltaisia kriittisiä yhteiskunnan osia.

Työmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Koska näihin julkisalan työpaikkoihin ei välttämättä kohdistu suurta kysyntää, pitää varmistaa, että tarjontaa on riittävästi ja että osaajia riittää myös näihin tarpeisiin.

Maahanmuuttajien tarveharkinta on poistettu IT-alalla, mutta mitä kauempaa uusi työntekijä tulee, sitä pidempään myös perehdyttämiseen ja koulutukseen menee. Helpointa ja sujuvinta rekrytointi yleensä siksi olisi suomalaisten tai edes eurooppalaisten parista.

IT-alan koulutuspaikkoja on siksi lisättävä reilusti ja usealla eri tasolla. Ohjelmistoyrittäjät ry:n mukaan yliopistoista valmistuneiden IT-osaajien määrä pitäisi kaksinkertaistaa. Lisäksi muuntokoulutuksen keinoin pitäisi uudelleenkouluttaa alalla jo työskenteleviä, joiden osaaminen on syystä tai toisesta päivityksen tarpeessa.

Alan yliopisto-opiskelijoiden lisäksi tarvitsemme parempaa ymmärrystä tietotekniikasta kaikille suomalaisille. Reaktorin tekoälyverkkokurssi, jolla on tarkoitus kouluttaa prosentti suomalaisista tekoälyn perusteisiin, on erinomainen esimerkki muista uudenlaisista oppimisen muodoista, joita Suomi tarvitsee.

Julkisten palveluiden ja infran toimivuuden takaavien osaajien määrä on huoltovarmuuskysymys. Siksi Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa olla kouluttamatta lisää alan asiantuntijoita.