Isovanhempamme kasvattivat usein suurperheitä. Sukupolvea myöhemmin tehtiin keskimäärin pari lasta. Omassa ikäpolvessani alkaa olla hyvä, jos saadaan yksikin lapsi. Miksi näin, vaikka kaikki tiedämme, että lapset ovat tulevaisuus, ja ilman lapsia tulevaisuutta ei ole.

Lapsiarki pelottaa yhä enemmän. Tuoreimman perhebarometrin mukaan se pelottaa eniten niitä, joilla on vähiten lapsiperheitä lähipiirissä. Ja vähemmän niitä, jotka elävät sitä päivästä toiseen.

Perhe-elämällä on selvä mielikuvaongelma, joka on keskeinen osa väestönkehityksen ongelmaa. Syntyvyys on Suomessa historiallisen alhaalla. Tästä seuraa myös rakenteellisia taloudellisia ongelmia, kun meillä on jatkuvasti yhä enemmän eläkeläisiä, mutta vähemmän eläkkeen maksajia.

Kehityskulku on yleinen länsimaissa. Samaan aikaan kehitysmaissa väestönkasvu on hallitsematonta. Yhtälöä ei kuitenkaan voi ratkaista väestönsiirroilla kehitysmaista länsimaihin. Taloudelliset kustannukset kouluttumattomista maahanmuuttajista ovat hyötyjä suuremmat, puhumattakaan sopeutumiseen liittyvistä ongelmista. Pitkällä aikavälillä olisi muutenkin kansakunnalle itsetuhoinen ajatus korvata oman väestön hiipuminen väestönsiirroilla. Vaikka lasten hankkiminen on ensisijaisesti yksityisasia, kiinnostaa se siis ymmärrettävästi yhteiskuntaakin.

Suuri kysymys onkin: mikä palauttaisi suomalaisten halun ja uskon perhe-elämään? Suomi on tutkitusti maailman onnellisin, tasa-arvoisin, turvallisin ja yksi maailman vauraimmista maista. Miten voi olla mahdollista, että viime vuonna suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi, ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien 1918 ja 1940?

Yhteiskuntana meidän on varmistettava, ettei lasten hankinnalle ole taloudellisia tai henkisiä esteitä. Meidän pitää parantaa naisten työmarkkina-asemaa, erityisesti mahdollistamalla osa-aikatyön tekeminen entistä paremmin, kuten Sinisten perusturvamalli yhdistettynä käänteisen tuloverotukseen tekee. Samoin lasten hankkimista jo opiskeluaikana (joka biologisesti olisi usein luonnollisin ikä) tulisi tukea ja kannustaa.

Siniset esittää myös, että äitiys- tai vanhempainvapaalle jäävälle naisyrittäjälle maksetaan sama 2500 euron kertakorvaus, jonka olemme tällä hallituskaudella saaneet voimaan naistyöntekijöiden työnantajille. Vielä yksi kannustamisen keino olisi kertaluontoinen vauvaraha, jollaisia on maksettu joissain Suomen kunnissa. Siniset kannustaa kaikissa Suomen kunnissa harkitsemaan vastaavaa ratkaisua.

Silti en usko, että tällaiset julkishallinnon ohjaustoimet ensisijaisesti ratkaisevat ihmisten päätöksen hankkia lapsia. Tärkeää on lapsimyönteisen asenneilmapiirin luominen. Perhearvoja vastaan on hyökätty vuosikymmeniä.  Samoin lapsista puhutaan liiaksi taloudellisina riskeinä, tasa-arvo-ongelmina ja vapauden riistäjinä.

Tarvitaan ennen kaikkea kunnianpalautus perinteisille perhearvoille. On oikein haluta perustaa perhe ja sen voi perustaa jo nuorenakin. Kotiäitiyttä ja -isyyttä tulee kunnioittaa eikä väheksyä.

Rakkaus on ihmiselämän rikkaus. Lapset tuovat elämään iloa, jollaista ei mikään muu asia voi antaa. Meidän pitäisi kertoa enemmän onnellisesta lapsiperhearjesta, eikä ongelmista ja uhkakuvista. Mikä on sen hellyttävämpää kuin kaksivuotias tyttäreni laulamassa ministeri-isälle töihin lähtiessä: ”isi lähtee, isi lähtee leikkimään, vuorten taakse, kauas pois…”.

 

4 Responses to Perhearvojen kunnioitus on syntyvyyden perusta

  1. näin on sanoo:

    Tutkimuksiin ei aina ole luottamista.

    Suomi EI OLE kaikille kansalaisilleen onnellinen, vauras tai turvallinen maa.

    Köyhyys on todellisuutta suurelle osalle suomalaisia, suurelle osalle lapsiperheitä.

    Mamupolitiikka syö jatkuvasti suomalaisten uskoa tulevaisuuteen, turvallisuuteen ja toimeentuloon.

  2. pipat sanoo:

    Vuonko hallituksen puristuksessa.olevat kyvyttömiä vai hallitus kyvytön ’ hoitamaan asioita kuin Soomen nuorten hyväksi.Älkääpelatko Brysselin peliä .Mitä teillä tekee .kovat kaulassa.Hallitus on tiktaattori instituutti.

  3. Sininen sanoo:

    Tutkimuksista tiedetään että huonotuloiset miehet lisääntyvät vähiten.

    Tutkimuksista tiedetään että lapsettomat naiset ilmoittavat lapsettomuutensa syyksi sen ettei ole löytänyt hyvää kumppania perheen perustamiseksi.

    Ei tarvitse edes olla Einstein tajutakseen että mikään laki ei kumoa biologiaa. Naiset synnyttävät ja hoitavat lasta ainakin sen vauvan imetysajan, miehen tehtävä on huolehtia kumppanista ja jälkeläisestä minimissään loppuraskausajan ja imetysvaiheen.

    Naisten asema kaipaa edelleen kohentamista, mutta päättäjien tulisi ymmärtää että nyt tarvitaan myös toimia jolla katkaistaan uusien sukupolvien miesväestön syrjäytyminen.

  4. Haaste on löytää tapa kunnioittaa perinteisiä perhearvoja loukkaamatta sen uusia muotoja. Jos vaikkapa naispari saa lapsen, se ei ole yhtään vähemmän kaunis uutinen rakkaudelle. Meidän on lakattava näkemästä seksuaalinen tasavertaisuus perheiden vihollisena. Se, että tunnustamme yhä useampia perhemuotoja tarkoittaa tilaa yhä useammille perheille – ja lapsille.

    Ministeri Terho kertoo yhteiskunnallisista haasteista erittäin osuvasti ja uskon sieltä löytyvän toimivia ratkaisuja. En kuitenkaan haluaisi tämän kääntyvän soinilaiseen kansalaisia jakavaan vihanpitoon. Perhe on hyvä. Rakastava vanhempi on hyvä. Yksityiskohdat jätettäköön tilastokeskukselle.