Kansalaisaloite toisen asteen maksuttomuudesta on saavuttanut 50 000 allekirjoittajan rajan ja etenee eduskuntaan. Onnittelut opiskelijajärjestöille, jotka ovat aktiivisesti edistäneet kansalaisaloitetta!

Toisen asteen opintojen kustannuksista ei saa tulla kenellekään este edetä opinnoissa. Oppimateriaalit lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä mahdollinen kannettavan tietokoneen hankinta maksavat monen perheen mittapuulla paljon. On arvioitu, että lukio-opintojen välittömät kustannukset ovat keskimäärin 2500 euroa, ammatillisessa koulutuksessa 100–780 euroa.

Ongelma on siis todellinen, ja siihen täytyy puuttua. Päätöksentekijöiden tärkeimpiä tehtäviä on luoda Suomeen mahdollisuuksien tasa-arvo, jossa jokaiselle nuorelle taataan mahdollisuus kouluttautua ja hyödyntää lahjakkuuksiaan. On kansakunnan etu, ettei kenenkään lahjakkuus mene hukkaan rahapulan takia.

Silti uudistuksia tehtäessä on tärkeää aina huomioida myös kustannukset veronmaksajalle. Maksuton toinen aste kaikille maksaisi eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan 80–95 miljoonaa euroa vuosittain.

Maksuton toinen aste olisi tärkeä uudistus ensisijaisesti heikoimmassa asemassa olevien perheiden nuorille. Useimmille perheille kustannukset eivät ole ylitsepääsemätön ongelma. Opetushallituksen selvityksessä 65 prosenttia lukiolaisista pitää lukionkäynnin kustannuksia kohtuullisina eikä koe, että heillä tai heidän perheillään olisi vaikeuksia toimeentulossa. Lopuilla 35 prosentilla lukiolaisista tai heidän perheistään on taloudellisia vaikeuksia.

Ensivaiheen toimenpiteenä meidän tulee kohdentaa resurssit hyvätuloisten perheiden sijaan näille vähävaraisten perheiden opiskelijoille. Olen opintotuesta vastaavana ministerinä ryhtynyt selvittämään ministeriössä, voisiko toiseen asteen opintotukeen lisätä oppimateriaalilisän, joka kohdistuisi heikommin toimeentulevien perheiden nuorille. Tällä tavoin mahdollisuuksien tasa-arvoa voitaisiin ylläpitää mahdollisimman pienellä julkisten menojen kasvulla.

Opintotuen uudistusten lisäksi voidaan tehdä muitakin toimia, jotka tekevät toisen asteen koulutuksesta edullisempaa nuorille. Siniset ovat jo aiemmin esittäneet lukio-ohjelmassaan, että ylioppilaskirjoitukset tulisi muuttaa maksuttomiksi. Maksullisuus ei kannusta kokeiden määrän lisäämiseen tai jakamiseen useammalle kirjoituskerralle, mikä heikentää vähävaraisten perheiden nuorten osallistumismahdollisuuksia.

Lisäksi digitalisaatiota on hyödynnettävä voimakkaammin oppimateriaalikustannusten keventämiseksi. Kuntien yhteistyön avulla ja sopivilla avoimilla lisensseillä digitaalisten oppimateriaalien hinnat pystytään painamaan niin alas, että toisen asteen opiskelijoiden kustannukset helpottavat myös tätä kautta.

 

7 Responses to Käynnistän selvityksen opintotuen oppimateriaalilisästä toisen asteen opiskelijoille

  1. Joku Toinen sanoo:

    Tämäpäs sattui sopivasti! Tämän alle voidaan helposti haudata kansalaisaloite Aktiivimallin peruuttamisesta.

  2. nimetön sanoo:

    Tämä on erinomainen ehdotus, eikä arvioni mukaan liian kallis valtiolle toteutettavaksi. Tyttäreni poika on juuri valinnut lukion, johon pyrkii, keskiarvo ollu aina yli 9. Isänsä osa-aikatyössä ja äitinsä kauan työttömönä, pikkuveli yläasteella. Perheellä kovasti huolta miten lukion maksuista selviävät, kun raha ei tahdo riittää nytkään. Siinä ei mummon vähät eurot pysty paljon auttamaan, eikä kirpparilta saa tietokonetta eikä oppikirjoja ym. Kaljaa ei tässä perheessä käytetä lainkaan.
    Nimim. Mummo

  3. nimetön sanoo:

    Pyydän poistamaan nimeni lähettämästäni kommentista HETI.

  4. Mikko sanoo:

    Yhtä olennaista olisi saada muutos säästötoimiin lähiopetukseaaa. Tätä rataa opiskelihoiden oppi heikkenee, kum ammattiaineita ajetaan opittavaksi omatoimisesti henkilökunnan vähetessä. Samalla ryhmäkoot kasvaa ja varsinkin tekniikan alalla tämä johta suoraan turvallisuuden heikentymiseen.

    Voisitko Sampo ottaa asiaksesi puuttua myös näihin aääatöihin ja niiden poistamiaeen. Tiedän toki, että päätöksiä on jo tehty ja näitä puitu viisaissa päissaä. Joa suunta ei käänny, ollaan kyllä opetuksessa pulassa. Ammattilaisiata tulee itae oppineita ammattilaisia ja todellinen ammattitaito kärsii. Tietyt alat etenkin vaativat intensiivisen lähiopetuksen. Siitä ollaan nyt menossa kauaksi. Olisi aiheesta aika paljon mietteitä ja keskusteltavaa…

  5. Sininen sanoo:

    Kun näitä ilmaisia palveluita aina vaaditaan, niin mielestäni olisi syytä pohtia asioita eri kulmistakin.

    Minun nähdäkseni Suomessa on ainakin jossain määrin ryhdyttä kasaamaan valtiolle velvollisuuksia jotka voivat viestittää kansalaisille siitä että vastuu yksilön menestymisestä on yksinomaan valtiolla.

    Olen huolissani siitä kuinka osa kansasta selkeästi syyttää esim. työttömyydestään valtiota. Tilanne on kestämätön jos meillä entisestään lisääntyy uskomus siitä että valtion vastuulla on herättää opiskelijat aamuisin, pestä nämä, pukea, syöttää aamupala ja viedä nämä kouluun oppiin.

    Olisiko sittenkin parempi antaa opiskelijoille halpakorkoista opintolainaa jolloin nuoriso ymmärtäisi että kyse on enemmän heidän omasta elämästään kuin valtiolle kuuluvasta elämästä?

    Minä uskon siihen että vastuuseen kasvetaan vain siten että ihmisille annetaan vastuuta.

  6. Pakkoruotsin faktat sanoo:

    Mahdollisuus kouluttautua ilman opintolainaa vanhempien varallisuudesta riippumatta vielä toisella asteella on välttämätön tasa-arvon kannalta.

    Mutta ovatko siniset hereillä kielikokeilun vesittämisen suhteen? Enää viisi kuntaa mukana ja niistäkin vain kourallinen oppilaita – ja heidän on pakko valita ruotsi kahdeksannelta, mikäli ottavat kuutosella toisen kielen. Näin kerrottiin tänään Ylöjärven sanomissa. Melkoinen ruotsiton kokeilu, jossa ruotsi on pakollinen, koska virkaruotsi…

  7. Anneli Manninen sanoo:

    Minä kävin aikanani yksityistä oppikoulua 8 vuotta. Tuohon aikaan oli ns. vapaaoppilaspaikkoja (ei lukukausimaksuja), osittain pystyttiin käyttämään vanhempien sisarusten oppikirjoja ja koulussa jaettiin joka vuosi erikokoisia stipendejä eri aihealueilla ansioituneille oppilaille.
    Muuttuuko tieto tosiaan niin nopeasti, että joka vuosikurssille pitää olla uudet kirjat? Jos ”iipatteja” on pakko käyttää, niin eikö ne voisi hankkia keskitetyllä (esim. OM) hankintasopimuksella? Vuosittain niitä tarvittanee muutama kymmenen tuhatta – ei luulisi maksavan paljon… Missä vaiheessa YO-kirjoitukset ovat tulleet maksullisiksi? Ei ne ennen mitään maksaneet vai pätkiikö mun muisti??