Tänään vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Mutta mitä on suomalainen kulttuuri?

Usein esitetyn väittämän mukaan mitään ”puhtaasti” suomalaista kulttuuria ei ole, ja koko suomalaisuus on vain muutaman kansallisromantikon muinainen keksintö, jota sitten pitkään pakkosyötettiin tavallisille kansalaisille.

Totta ehdottomasti onkin, että niin suomalaisuus kuin kaikki kansalliset kulttuurit elävät jatkuvassa vuorovaikutuksessa kansainvälisten aatevirtausten kanssa. Siinä mielessä mitään täysin muusta maailmasta erillistä suomalaista kulttuuria ei ole.

Silti olisi järjenvastaista väittää, ettei suomalaisuutta tai suomalaista kulttuuria ole lainkaan. Eikö olisi olemassa mitään omalaatuisuutta tai minkäänlaisia suomalaisia tyylisuuntia millään kulttuurikenttämme alalla? Ei Suomi-rokkia, ei Suomi-filmejä, ei suomalaista muotoilua, ei kerta kaikkiaan mitään? Tietenkin on, ja juuri tänään juhlittu kansalliseepoksemme Kalevala on siitä vahvin esimerkki ja siksi osuva suomalaisen kulttuurin symboli.

Monikulttuurisuus on viime vuosikymmeninä usein esitetty kansallisen kulttuurin vastakohtana tai korvaajana. Tämä on kuitenkin väärä vastakkainasettelu. Kansalliset kulttuurit ovat aina myös ylikansallisia ja monikulttuurisia. Monikulttuurisuus taas perustuu nimensä mukaisesti monien kulttuurien kohtaamiseen, eli kansallisiin tai muihin paikallisiin kulttuureihin. Ilman niitä monikulttuurisuuttakaan ei olisi.

Tapasin aiemmin tänä vuonna Ronaldo Pieraccinin, italialaisen taidekerääjän, joka on kerännyt erittäin laajat kokoelmat suomalaista taidetta ja kulttuuria ja nyt lahjoittaa niitä suomalaisille museoille ja Suomelle. Sitä on kansallisten kulttuurien kohtaaminen taiteessa ja kulttuurissa.

Ilmiselvästi on totta, ettei ole olemassa mitään puhdasta tai yhtä oikeaa kansallista kulttuuria. Yhtä selvästi on totta, ettei ole olemassa mitään puhdasta tai yhtä oikeaa monikulttuurisuutta. Siitä on yhtä monta versiota kuin on maitakin. Ruotsin monikulttuurisuus on erilaista kuin Kuuban, Kiinan erilaista kuin Yhdysvaltojen.

Kaikessa kulttuurissa on kansainvälisiä vaikutteita, mutta aina kulttuurissa on myös paikallista väriä. Sibelius ei yksin kehittänyt klassista musiikkia, keksinyt nuottijärjestelmää tai suunnitellut sinfoniaorkesterin soittimia. Gallen-Kallela ei keksinyt kansallisromanttista tai realistista tyylisuuntaa. Mutta voisiko kukaan rehellisesti olla sitä mieltä, ettei Sibeliuksen ja Gallen-Kallelan Kalevala-tulkinnoissa olisi mitään suomalaista?

Voimme siis olla vilpittömästi ylpeitä niin kansallisesta kulttuuristamme kuin kansalliseepoksestamme. Kalevala on osa kansallista omaleimaisuuttamme, joka on rikastuttanut koko maailman monimuotoisuutta. Kalevala vaikutti voimakkaasti mm. J.R.R. Tolkieniin, joka omaksui siitä aineksia omaan mytologiaansa.

Ei siis ole mielekästä kiistellä monikulttuurisuuden tai kansallisen kulttuurin puhtaudesta. Yhdelle suomalaisuus on monikulttuurista ja toiselle monikulttuurisuus suomalaista. Kulttuuriministerinä kannustan jokaista vaalimaan mitä tahansa kulttuuria, jonka sisimmässään tuntee omakseen.

 

6 Responses to Eläköön suomalainen kulttuuri!

  1. Eeva harinen sanoo:

    Hienoo.

  2. kansalainen Kemppainen sanoo:

    ”Silti olisi järjenvastaista väittää, ettei suomalaisuutta tai suomalaista kulttuuria ole lainkaan. Eikö olisi olemassa mitään omalaatuisuutta tai minkäänlaisia suomalaisia tyylisuuntia millään kulttuurikenttämme alalla?”

    ”…olisi järjenvastaista väittää…”
    Todellakin olisi!
    Kuka tuollaista on mahtanut tosissaan väittää?
    Ettette vain riitelisi ihan itseksenne jostain riidelläksenne?

    Asiaakin luulisi olevan – vaikka se brexit.
    Kertokaapa siitä jokin sisäpiirijuttu!

  3. Scientist sanoo:

    No kyllä esim. Juha Hurme kirjassaan Niemi ja esitelmissään on vähän näin väittänyt

  4. näin on sanoo:

    Suomalaiset ovat poikkeuksellisen hienoa ja sitkeää kansaa.

    Suomenkieli on vertaansa vailla oleva eloisa kieli. Suomen kieli on todellinen kulttuurikieli.

    Suomenkieliseen suomalaisuuteen ikiaikainen kulttuuri on sisäänrakennettua, monivivahteista, pieneleistä kauneutta.

  5. missä historiamme? sanoo:

    Suomalaisilta puuttuu historia. Tämä on tietysti hölmö aloitus, kun kirjoittaa historian ammattilaisen blogissa – mutta kun se puuttuu. Siis puuttuu suomenkielisen suomalaisuuden historia.

    Tänään la 3.3. hesarissa oli laaja artikkeli geenitutkimuksen avaamista näkymistä. Tulokset hautautuvat taiteellisen otteen ja toistuvan vakuuttelun alle: olemme kaikki maahanmuuttajia, olemme kaikki Afrikasta, esivanhempamme tulivat samoja reittejä kuin viime vuosien turvapaikanhakijat… OK mutta entä se suomenkielisten historia? Tekstissä oli vain viitteitä siihen, että täällä on eletty pitkään mutta esimerkiksi suomen kielen saapuminen häivytetään jonnekin ehkä lauseeseen.

    Miten muinaishistoriasta kirjoitetaan Virossa?

    Miten olisi genetiikkaa, kielitiedettä ja historiaa yhteen solmiva kirja nimeltä ”3000 vuotta luoteis-sugrien historiaa”? Liikkeineen, sulautumisineen, erilaistumisineen, vaiheineen.

    ”Luoteis-sugrit” eli lännessä ja pohjoisessa asuvat suomalais-ugrilaiset:
    – Suomalaisten tärkein asuma-alue on Suomi. Suomalaisten alaryhmiä Suomen ulkopuolella ovat länsipohjalaiset ja metsäsuomalaiset Ruotsissa, kveenit Norjassa ja inkeriläiset Venäjällä. Karjalaiset tai Suomen karjalankieliset asuttavat myös Suomea.
    – Virolaisten perinteinen asuma-alue on Viro. Neuvostoliiton miehityksen aikana 1940–1991 venäläisten maahanmuutto näytti johtavan virolaisten joutumiseen vähemmistöksi omassa maassaan. Viron uudelleen itsenäistyminen pysäytti tämän kehityksen. Viron ja Venäjän rajaseudulla asuvat setukaiset ovat virolaisten ortodoksinen alaryhmä. Virolaisten nyt jo hävinneitä alaryhmiä olivat Latviassa asuneeet leivut ja lutsit sekä Pihkovan alueella asuneet Kraasnan virolaiset.
    – Liiviläiset asuvat Latviassa. Kansan viimeinen perinteinen asuma-alue on ollut Kuurinmaan pohjoiskärki. Liiviläisten väkiluku on laskenut vuosisatojen ajan ja nyt kansa on lähellä häviämistä.
    – Saamelaisten perinteistä asuinaluetta on pohjoinen Fennoskandia.
    (Wikipediasta)

    Miksei?

  6. Skylamor sanoo:

    Ok, Kiitos tiedosta!