Brexitin seurauksena suuri nettomaksaja lähtee unionista. Yhteiseen kassaan tulee iso lovi. Siniset haluaa Suomelle tiukan linjan. Britannian ero on huomioitava täysimääräisesti EU:n rahoituskehyksen kokonaistasossa. Kun EU pienenee, EU:n budjetti pienenee.

Koska rahaa on vähemmän käytettävissä, on löydettävä säästökohteita EU:n budjetista. Helpointa on karsia hallintoa ja sellaisia toimintoja, joille ei ole välttämätöntä tarvetta.

Ensinnäkin täysin järjetön Euroopan parlamentin siirtely kuukausittain Brysselistä Strasbourgiin ja takaisin on lopetettava. Tämä luontoa tuhoava, aikaa haaskaava ja veronmaksajille pöyristyttävän kallis 180 miljoonan euron vuosittainen ralli on saatava loppumaan. Tiedän myös henkilökohtaisesti, kuinka turhauttavaa reissaaminen on europarlamentissa työskenteleville, kävin itse Strasbourgissa europarlamentaarikkona 47 kertaa.

Toiseksi on uskallettava lakkauttaa sellaisia unionin toimielimiä, joille ei ole välttämätöntä tarvetta. Aloittaisin Euroopan alueiden komiteasta. Se on lausuntoautomaatti, jonka välittämät näkemykset on mahdollista muutenkin saattaa päättäjien tietoon. Komitea ei itse päätä mistään ja silti alueiden komitea maksaa lähes sata miljoonaa euroa vuodessa (96 meur 2018) ja budjetti on kasvanut tasaisesti viime vuosina.

Alueiden komitean lakkauttaminen ja Strasbourgin rallin lopettaminen ei tietenkään ratkaise koko budjettiongelmaa. Turhien hallintomenojen karsiminen olisi kuitenkin luontevin tapa aloittaa säästäminen. Samoin huolimattomasta varojen käytöstä olisi mahdollista säästää paljon. Olen meppiaikanani kertonut huonosta EU-varojen käytöstä mm. tässä kirjoituksessa.

Iso-Britannian ero ei Euroopan unionissa saa johtaa tulonsiirtojen lisääntymiseen tai Suomen nettomaksun kasvamiseen. Olisi erehdys kuvitella, että unioni vahvistuisi tulonsiirroilla. Liittovaltion kannattajien kannattaa muistaa, että juuri jatkuva nettomaksajuus oli keskeinen syy, miksi britit päättivät jättää EU:n.

 

6 Responses to Vaadin lisää leikkauksia ja saavutettujen etujen heikennyksiä!

  1. Esko Nurminen sanoo:

    Hyviä aloitteita. Tervettä puhetta.
    Sinisillä voisi olla aloitteita myös Suomen valtion budjettitalouden tasapainottamiseksi.

  2. selkeitä linjoja sanoo:

    Tästä kirjoitettiin viimeksi laajasti ennen Kataisen hallituksen kaikki keskustelut jyräävää valta-aikaa.

    Kataisen hallitus oli juuri aloittanut, kun esimerkiksi Aamulehdessä kirjoitettiin näin:

    Puheenaihe: Kumpi on kovempi hölmöys, europarlamentin reissut vai pakkoruotsi?
    Ulkomaat | 24.7.2012 | 13:39 | Päivitetty 13:39147 AAMULEHTI

    Kirjoittaja on kouvolalainen vapaa toimittaja

    Maailmassa on asiantiloja, joita ei voi perustella järjellä eikä taloudella. Yksi niistä on Euroopan parlamentin reissaaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä sen vuoksi, että Ranska on aikoinaan saanut sementoitua itselleen aseman toisena istuntomaana.

    Toinen vastaava asia on Suomen valtiokoneiston ja kansan pitäminen ”kaksikielisenä” pakkoruotsin avulla.

    Poliitikkojen pitäisi tehdä päätöksiä järkiperustein. Miten järkevää on istuttaa yläkoululaiset 228 ja lukiolaiset 190 oppitunniksi opiskelemaan kieltä, jota puhuu Suomessa äidinkielenään viiden ja puolen prosentin vähemmistö ja maailmalla Moskovan asukaslukua pienempi kansa?

    Euroopan parlamentin järjetön reissaaminen maksaa veronmaksajille noin 200 miljoonaa euroa joka vuosi.

    Kukaan ei tiedä, paljon Suomen hallintokoneiston pitäminen kaksikielisenä maksaa.

    Varovaistenkaan arvioiden mukaan 200 miljoonaa ei siihen riitä. Onkohan asiaa koskaan selvitetty?

    Ei tiettävästi, vastaa kyselyyni kansanedustaja Johannes Koskinen (sd), joka oli oikeusministerinä vuonna 2003 kielilakia uudistettaessa.

    ”Luonnollisesti olisi hyödyllistä selvittää kielilain tai laajemmin perustuslaissa turvatun kaksikielisyyden kustannukset, sekä hyödyt. Minun tiedossani ei sellaista laajaa selvitystä ole, eikä tehtävä ole kovin helppo”, Koskinen kertoo.

    ”Asiaa koskevia kustannuslaskelmia [kunta]työryhmän esitysten vaikutuksista ei ole tehty”, vahvistaa valtiovarainministeriön kuntaosaston finanssineuvos Rainer Alanen.

    Kaksikielisyys maksaa mitä maksaa? EU-parlamentti reissaa Brysselistä Ranskaan täältä ikuisuuteen?

    Strasbourgin elinkeinoelämän piristäminen meppien lounasrahoilla sotii räikeästi EU:n säästö- ja ilmastotavoitteita vastaan.

    Se on kuitenkin ranskalaisten saavuttama etu aivan kuten Suomen pitäminen ”kaksikielisenä” on rannikon ruotsinkielisten saavuttama etu, josta ei luovuta ennen kuin järjen ja taloudellisuuden vääjäämätön voittokulku ajaa sen ylitse. Ja niin onkin käymässä.

    On tuskin kohtuutonta puhua jo farssista, jonka loppua pitkitetään aitiopaikalla istuvien säätiöiden rahoilla. Hyvät rkp:n, opetushallituksen, kieliasiain neuvottelukunnan ja Folktingetin herrat ja rouvat. Suomi ei ole aidosti kaksikielinen maa!

    Voitaisiinko pakkoruotsista järjestää kansanäänestys? Ja perustuslakia muuttaa siten, että ummikkoruotsinkielisille turvattaisiin palvelut valtakielen opettamisen ja tarvittaessa tulkkipalvelujen avulla?

    Ehkä silloin Strasbourgkin taipuu.”

  3. selkeitä linjoja sanoo:

    Strasbourg-asiaa kysyttiin Kataiselta vielä YLEn pääministerin haastattelutunnilla 2014.

    Vastaus oli, että ei kannata tuhlata energiaa asiaan, ellei Ranska itse tee aloitetta asiassa.

    Pakkoruotsitus on noista vuosista lisääntynyt: kaikki alakoululaiset lukevat nyt ruotsia ja esimerkiksi pääkaupungissa ruotsin tuntimäärä on peruskoulussa noussut kolmanneksella.

    Mihin järjen käyttö katoaa?

    Toisaalta kielten ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvokset ensi töikseen eläkkeelle päästyään vuosi sitten ilmoittivat, että pakkoruotsin aika on ohi ja hekin ovat olleet asiasta hiljaa vain siksi, että ovat olleet virkamiehinä siihen velvoitetut.

    Opetusneuvokset tulivat julkisuuteen asian kanssa omaehtoisesti kolme kertaa. Kullakin kerralla media vaikeni heidän avoimet kannanottonsa täysin. Ei hiiskaustakaan, ei yhtään uteliasta haastattelua, ei yhtään vastinpuheenvuoroa…

    Siis onko toivoa, jos ei ole vapaata mediaa?

    Selviääkö Suomi koskaan Kataisen ajan latistuksen mankelista?

  4. selkeitä linjoja sanoo:

    Tuo Kataisen arvio ”ei kannata tuhlata energiaa asiaan” pätee aika moniin teemoihin ja on iskostunut meidän tavisten mieliin niin vahvasti, että näiden ”ei kannata tuhlata energiaa asiaan”-teemojen tunnistamista pidetään jo ymmärryksen, sivistyksen ja hyvätapaisuuden kriteereinä.

    Erityisesti tämä kriteeristö on käytössä ns. akateemisten ihmisten kesken. Väitöskirjan tekijä tietää, että Totuuden rinnalla yhtä oleellista ja kenties oleellisempaa on Korrektius, sillä Totuus on aina suhteellista mutta Korrektius ehdotonta, ja sen kautta tulee arvostus, rahoitus ja asema.

    Rehellisen poliitikon epäkiitollinen tehtävä olisi pureskella valheellista ja parannuksia vieroksuvaa Korrektiutta, vaikka samalla tulee leimautuneeksi juntiksi ja populistiksi, joka ei ymmärrä realiteetteja: ei kannata tuhlata energiaa…

  5. Onko demokratia vitsi? sanoo:

    Voihan sitä aina toivoa ja pyytää, muuta Eu sanelee tahdin ja te joudutte vastoin tahtoanne tanssia nuotin mukaan. Tilanne taitaa olla aika vakava. Mitä oikeasti aiotte tehdä isänmaanne eteen? Milloin Suomen velkaantuminen loppuu?

  6. Sininen sanoo:

    ”Onko demokratia vitsi? sanoo:
    19/02/2018 23:36

    Voihan sitä aina toivoa ja pyytää, muuta Eu sanelee tahdin ja te joudutte vastoin tahtoanne tanssia nuotin mukaan. Tilanne taitaa olla aika vakava. Mitä oikeasti aiotte tehdä isänmaanne eteen? Milloin Suomen velkaantuminen loppuu?”

    Hallitus tekee päätöksiä monella tasolla. Sipilän hallitus on mielestäni koko 2000-luvun paras hallitus, sitä edeltäneeltäkään ajalta ei löytyne monia parempia.

    Varsinkin Jari Lindström ansaitsee suuret kiitokset, mies on luotsannut laivaa valtaisassa ristiaallokossa ja saanut aikaiseksi jotakin ihan ennenkuulumatonta. Noin niitä töitä tehdään ja kannetaan vastuuta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *