Tänään on historiallinen päivä. Seisomme täällä aamuisella Tähtitorninmäellä, Suomen lipun juurella – itsenäisessä Suomessa, joka täyttää tänään sata vuotta.

Jokainen kansakunta pyrkii saavuttamaan itsenäisen aseman muiden kansakuntien joukossa. Suomalaisuuden ja Suomen itsenäisyyden perustukset valettiin jo 1800-luvulla, kansallisen heräämisen aikakaudella. Snellmanin elämäntyö ansaitsee tässä erityisen kunniamaininnan. Suomi on maksanut itsenäisyydestä kalliin hinnan myös 1900-luvun sodissa, joissa annetuista uhreista meidän yhä täytyy lausua kiitoksemme urheille veteraaneillemme.

Itsenäisyys merkitsee meille suomalaisille vapautta määritellä itse, mikä on yhteiskunnallemme parasta ja elämäntavallemme sopivinta. Itsenäinen kansa saa pitää omalla ahkeruudellaan ansaitsemansa hyvinvoinnin, voi suojella ainutkertaista kansallisomaisuuttaan, voi rakentaa lakinsa vastaamaan omia oikeuskäsityksiään, saa perustaa kulttuurinsa omiin perinteisiinsä, eikä kukaan ulkopuolinen voi rajoittaa sen vapautta tai kansalais- ja ihmisoikeuksia.

Lyhyesti sanottuna, itsenäisyys turvaa suomalaisten oikeuden olla suomalaisia. Suomalaisuus, kuten kaikki kansalliset identiteetit, koostuu tietyistä omalaatuisista aineksista kuten kielestä, tapakulttuurista, luonnonoloista, historiasta, myyteistä ja oikeuskäsityksistä. Niiden pohjalta syntyy kansallinen omaleimaisuus, joka kuitenkin jatkuvasti on vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.

Myös kulttuuri ja sivistys ovat keskeinen osa minuuttamme ja yhteistä kansallista tarinaamme. Itse asiassa kansakuntaa, siis ihmisten yhteisöä, ei voi olla ilman kulttuuria. Kulttuuri on aarre, jota keräämme sukupolvelta toiselle. Aarre, johon jokaisella on jotain annettavaa, ja johon jokainen myös haluaa antaa oman osuutensa.

Sivistys ja korkea osaaminen ovat olleet suomalaisen hyvinvoinnin perusta. Emme tee asioita halvemmalla, teemme asioita paremmin. Suomella ja suomalaisilla on kaikki eväät menestyä myös tulevaisuudessa, kunhan kehitämme osaamistamme, ylläpidämme ainutkertaista kulttuuriamme, teemme työtä ja arvostamme ahkeruutta.

Pienen kansan on tärkeää tehdä suurten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyötä. Jokaisen panosta tarvitaan, eikä ketään saa jättää jälkeen. Meidän kaikkien tekomme ja tekemättä jättämisemme päättävät Suomen tulevaisuuden. Terve isänmaallisuus on sitä, että on valmis asettamaan yhteisönsä edun oman etunsa edelle.

Suomi on meidän yhteinen kotimme, rakennetaan sitä seuraavan sadan vuoden ajan sillä samalla rakkaudella, kuin edeltävät sukupolvet ovat tehneet. Toivotan koko Suomelle hyvää itsenäisyyspäivää!

Puhe pidetty itsenäisyyspäivän aamuna 6.12.2017 Suomalaisuuden Liiton järjestämässä valtakunnallisessa lipunnostossa Tähtitorninmäellä.

 

4 Responses to Satavuotias Suomi

  1. Tuomas sanoo:

    Unohdetun kansan asialla: ”Parin tunnin keskustelun jälkeen Mika Kari (sd.) kaivoi salissa esiin paikalle kaivatun sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) twiitin, jonka mukaan hän on savusaunassa. Kari mainitsi, että niin ikään paikalle kaivattu työministeri Jari Lindström (sin.) oli tykännyt twiitistä. Kari ihmetteli Piia Viitasen (sd.) taustatuella, miksi ministeri on mieluummin lauteilla kuin salissa käsittelemässä lakiesitystä.”

    En tiedä itkeäkö vaiko nauraa tätä Sinisten elitististä toilailua?

    ”Ylimielisyyden huippu?– Työttömiä suututtanut aktiivimalli eduskunnan käsittelyssä, koko hallitus poissa”

     https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237019-jarkyttavaa-tyottomia-suututtanut-aktiivimalli-salin-kasittelyssa-koko-hallitus

  2. Tuomas sanoo:

    ”Jokaisen panosta tarvitaan, eikä ketään saa jättää jälkeen.:

    Paitsi, että Siniset ovat saunanlauteilla.

    Voisiko hallitus tehdä jotain hallituksen oman sisäisen kannustinloukun purkamiseksi, jotta vaivautuisivat edes tärkeiden asioiden käsittelyä varten paikalle? Esimerkiksi ministerien tuloihin voisi vaikuttaa läsnäolo istunnoissa.

  3. Kunnioitusta vaalikaamme sanoo:

    Kiitos asiallisesta kommentista Finlandia-voittajan lapselliselle juhlapuheelle. Juntiksi eli sivitymättömäksi muiden leimaamin oli paha moka. Käsittämätöntä, että ns. kulttuurieliiti ryhtyi sitä puolustamaan. Tapahtuma heitti pimeän varjon Suomi100-juhlien ylle. Keskinäistä kunnioitusta vaalikaamme! Se on sivistystä!

  4. Puolustakaa rehellisiä poliiseja sanoo:

    Satavuotias on Suomi mutta järjen käyttö vähissä. Nyt pistetään poliisit ruotuun. Vain kolmannes kaksikielisten alueiden poliiseista selviää ruotsintaidoillaan palveluvastimuksesta. Ei kuulemma ole käytännössä ongelma, mutta vaasalainen tutkija, joka teki aiheesta väitöksen, näkee asian ongelmallisena kansalaisten oikeuksien kannalta.

    Hän nostaa myös esiin rehellisten poliisien ilmaiseman ”ruotsivihamielisyyden”: (käännös) — tutkimusaineisto osoittaa myös, että poliisien joukossa esiintyy ruotsivihamielisyyttä. ”Kaksikielisyyden toteuttaminen on mieletön kuvitelma” ja ”Suomenruotsalaiset yrittävät kiusallaan puhua ruotsia mutta vaihtavat suomeen, kun ymmärtävät homman kestävän muuten useita tunteja”, nämä ovat lainauksia aineistosta.

    https://svenska.yle.fi/artikel/2017/12/11/forskare-polisen-talar-dalig-svenska

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *