Ennen nykyistä hallitusta Suomella ei käytännössä ollut maahanmuuttopolitiikkaa. Ajatukset vakaudesta ja maahanmuuton toimivasta tulevaisuudesta perustuivat toiveajatteluun ja korulauseisiin. Tyydyttiin esimerkiksi toistelemaan monikulttuurisuuden olevan rikkautta, ja ohitettiin kaikki varoitukset järjestelmän haavoittuvaisuudesta. Tämä kostautui vuoden 2015 turvapaikkakriisissä, jonka Suomi kohtasi täysin valmistautumattomana.

Nyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaa on määrätietoisesti korjattu (tai paremminkin rakennettu) kahden vuoden ajan. Tulevaisuuteen katsovana liikkeenä Sinisille on erityisen tärkeää se, ettei vuoden 2015 hallitsematon kriisi voi enää koskaan toistua. Tavoitteessa saavutettiin tällä viikolla jälleen merkittävä edistysaskel, kun hallituksessa saimme neuvoteltua vastuullisen kannan siihen, miten muuttoliikettä tulisi hallinnoida EU-tasolla.

Suomi tavoittelee EU-tasolla sitä, että turvapaikanhakijoiden määrä vähenee. Tiedossamme on, että huomattava osa Eurooppaan suuntaavista turvapaikanhakijoista on lähtenyt liikkeelle taloudellisista syistä, ja tämä myös todetaan hallituksen linjapaperissa. Järjestelmää on siis kehitettävä tämän tiedon pohjalta.

Myöskään pakolaiskiintiötä ei tässä vaiheessa nosteta vaan pyrimme parantamaan pakolaisleirien oloja, jolloin autamme mahdollisimman suurta ihmisjoukkoa. Auttaminen on sitä tehokkaampaa, mitä lähempänä hädässä olevien ihmisten lähtöalueita se tapahtuu.

Rajavalvonnan on EU-tasolla oltava tehokasta, samoin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden hakijoiden ja laittomien maassa olevien palautusten. Palautussopimusten synnyttämiseksi tulee hyödyntää kaikkia politiikan aloja niin kansallisella kuin EU-tasolla. EU:n yhteinen turvallisten alkuperämaiden luettelo on hyväksyttävä mahdollisimman nopeasti.

Suomi tarkensi ja tiukensi myös kantojaan siltä varalta, että EU:ssa etenisi uusi ehdotus turvapaikanhakijoiden taakanjaosta. Suomi ei edelleenkään hyväksy minkäänlaista pakottavaa taakanjakoa, vaan tällaisten järjestelyjen on perustuttava jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen. Mikäli neuvottelut uudesta taakanjakomekanismista käynnistyisivät jäsenmaiden välillä, asetimme ennakkoehdoksi, että jäsenmaiden aiemmin tekemät siirrot on otettava huomioon. Tämä on oikeudenmukaista ja Suomen kansallinen etu, koska Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa taakanjakomekanismissa, kun useimmat muut maat eivät.

Siniset ovat edellisten toimien lisäksi toistuvasti korostaneet, että tulevaisuudessa on välttämätöntä pyrkiä siihen, että turvapaikkahakemusten käsittely siirretään EU-alueen ulkopuolelle. Tämä on ainoa keino pitää aiheettomasti turvapaikkaa hakevat rajojemme ulkopuolella niin, etteivät he hakuprosessin aikana katoa ja käytännössä jää pysyvästi Eurooppaan. Samalla vapautuisi paljon resursseja todellisten hädänalaisten auttamiseen.

Suomen nykyinen hallituspohja on toimintakykyisin, jonka Suomen puoluekartalta voi koota. Tätä osoittaa niin menestyksekäs kasvuun ja työllisyyteen johtanut talouspolitiikka kuin monet muut esimerkit. Erityisen tärkeää Suomen tulevaisuuden kannalta on hallituksen vastuullinen maahanmuuttopolitiikka.

 

6 Responses to Suomen linja EU:n maahanmuuttopolitiikkaan terävöityy

  1. Tuomas sanoo:

    Ensin poltetaan talo ja sen jälkeen sitten kehutaan, että olemme saaneet aikaiseksi päätöksen, jossa ajamme sellaista ratkaisua, jossa vähän vaan kipinöi. Päätösvalta on siinäkin ulkoistettu. 😀

    Kun valtaa on, ei uskalla käyttää, koska hyväpalkkainen työ loppuu. Kun valta on ulkoistettu, sitten kehutaan kun yritetään vaikuttaa ja luetaan jo se suureksi ansioksi kun on sastu aikaiseksi yhteinen kanta.

    Todellisuudessa Suomi istuu EU:ssa tarpeen vaatiessa neuvottelupöytään ja suostuu itsensä kannalta epäedullisiin päätöksiin, jos suuret maat painostavat. Näin kävi jo hallituksen alkumetreillä, kun Orpo antoi EU:ssa periksi.

  2. Tuomas sanoo:

    ”Suomi tavoittelee EU-tasolla sitä, että turvapaikanhakijoiden määrä vähenee.:

    Oikeasti tässä käy niin, että Suomi kääntyy kannattamaan täysin päinvastaisia ratkaisuja. Siniset vähän kiukuttelevat ja hallitus palaa normaaliin päiväjärjestykseen.

  3. Halla-ahon tukija sanoo:

    googlaa Halla-ahon kommentti

    Tässä varsin kliseisessä kirjoituksessa tiivistyy hyvin, mikä maahanmuuttokeskustelussa on pielessä

  4. Halla-ahon tukija sanoo:

    Uuvatti loikkasi pois PS:sta homonmetästäjien Soini ja Saarakkala joukkoon perustellen ettei pidä homonmetsästäjistä

    Halla-aho kertoo Ilkka-lehdessä:
    Yli-Rahnasto kertoo myös saaneensa tarpeekseen perussuomalaisten homovastaisuudesta. Tämä on erikoista kritiikkiä tilanteessa, jossa homovastaisella öyhötyksellä eniten kunnostautuneet hahmot (kuten kansanedustajat Timo Soini ja Pentti Oinonen) ovat loikanneet sinisiin ja sukupuolineutraaliin avioliittolakiin avoimen myönteisesti suhtautuneet edustajat (kuten Arja Juvonen ja Ville Tavio) ovat jääneet perussuomalaisiin

    googlaa Halla-aho Ilkassa

    Ilkka haastatteli 24.11. perussuomalaisista loikannutta kauhajokelaisvaltuutettua Sami Yli-Rahnastoa

  5. Kanssa-alainen sanoo:

    Kommenttina aiempaan postaukseen ”Pakkoruotsin puolustajat välttelevät asiakeskustelua” (kommentointi suljettu):

    En tuntenut Juha Hurmetta ennen kuin hänet valittiin kirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Positiivinen mielenkiinto herran tuotantoa ja persoonaa kohtaan heräsi. Sitten sain kuulla hänen puheessaan heittämästään aivopierusta ja arvostus romahti heti. Äkkiä heräsi vahva epäilys, että ihan puolueeton ei Elisabeth Rehnin voittajavalinta ilmiselvästikään ollut. Hyvä, Sampo, ettet päästänyt Hurmetta ihan noin vaan luikertelemaan sanomisistaan!

    Ihan toivoton tapaus ei Hurmekaan onneksi ole. Ylen Perjantai-ohjelmassa 1.12. hänkin epäsuorasti päätyi kannattamaan kielikokeilua.

    TOIMITTAJA: ”Juha Hurme, viidenkymmenen vuoden päästä, onko meillä pakkoruotsia?”

    HURME: ”Kaikki pakot on huonosta. Meillä on toivottavasti sillä tavalla kiva meininki, että yksi ja toinen tajuaa, että sitäkin kannattaa vähän kokeilla ja testailla.”

  6. Halla-ahon tukija sanoo:

    Tuntematon Hurme on vain joku sivistymätön ja tietämätön tyyppi. Kaikki pakot eivät TIETENKÄÄN ole huonoja, esimerkkinä koulupakko eli tarkoitan tarkemmin oppivelvollisuus

    Oppivelvollisuus hyväksyttiin vuonna 1910 eduskunnassa, mutta venäläismielinen senaatti ei sitä hyväksynyt, eikä tsaari vahvistanut lakia

    15 päivänä huhtikuuta 1921 Ståhlberg hyväksyi lain

    Isovanhempanne, jotka ovat syntyneet noin 1900 – 1915 eivät päässeet sorron takia kouluun

    Samoin tärkeitä pakkoja ovat matematiikan pakko, jos sillä tarkoitetaan laskentoa, ei esimerkiksi reaalianalyysia ja tärkeitä on suomen ja englannin kielen opiskelu pakkona, sen jälkeen valinnaisena saksa ja/tai ranska, näillä kielillä painetaan lähes kaikki ORIGINAALI ammatti- ja tiedekirjallisuus peruskoulusta professoritasoon

    Me tästä päätämme, eivätkä pakkoruotsittajat
    Kielitaito kunniaan, pakkoruotsi pois

    googlaa
    Laura Huhtasaaren presidenttikampanjan avaus, Kirjantalo 3.12.2017