Sinisille politiikan keskeinen ohjenuora on tuloksien aikaansaaminen. Viimeisen viikon aikana on saatu aikaan merkittäviä asioita niin SOTE-uudistuksen osalta, Suomen EU-politiikassa kuin Sinisten oman puolueorganisaation rakentamisessa.

SOTEn suhteen hyväksyimme muiden hallituspuolueiden tapaan eilen valinnanvapausmallin lähettämisen lausuntokierrokselle. Valinnanvapaus tulee jatkossa lyhentämään jonotusaikoja ja parantamaan kansalaisen palveluja. Me Siniset olemme alusta saakka pitäneet tärkeänä, että valinnanvapaudesta tulee kaikkien perusoikeus, kun se tällä hetkellä on lähinnä varakkaiden etuoikeus. Kaikkein tärkein asia myös SOTE-uudistuksessa on ihminen.

Olemme myös läpi vuosikausia kestäneen valmisteluprosessin huolehtineet jatkuvasti siitä, että pienten kotimaisten yritysten on pystyttävä pärjäämään palveluntarjoajina. Paljon puhuttu asiakasseteli on tarpeellinen työkalu, jonka käyttöönoton laajuutta maakunnan on kuitenkin voitava tarpeen tullen rajoittaa.

SOTE-uudistusta on eri hallitusten toimesta rakennettu jo kymmenisen vuotta. Mikään muu hallituspohja ei ole eikä olisi tähän uudistukseen pystynyt. Silti on tärkeää, että loppuun saakka kuunnellaan asiantuntijoiden arvioita ja ne myös huomioidaan päätöksenteossa.

Suomen tavoitteissa euro-järjestelmän kehittämiseksi tehtiin viikko sitten merkittäviä linjauksia. Suomi korostaa yhteisvastuun sijasta markkinakurin ja sijoittajavastuun periaatteita. Suomi ei siis enää tue sellaisia talous- ja rahaliittoa tukevia uudistuksia, jotka lisäävät jäsenmaiden yhteisvastuuta. Tämä on hyvä linja, sillä jos kaikki ovat vastuussa, niin todellisuudessa ei kukaan ole vastuussa, ja kaikki yrittävät maksattaa laskunsa muilla.

EMU:ssa on vieläkin vaarallisia valuvikoja, joita nyt korjataan. Suomen tavoitteena on luoda euromaille velkajärjestelymekanismi, jossa maksukyvyttömyyteen ajautuneen maan velat järjestellään uudelleen. Tulevaisuudessa Kreikan kaltaiset maat pitää siis voida ajaa hallitusti konkurssiin ilman, että näiden vastuuton taloudenhoito syöksee koko euroalueen sekasortoon.

Samoin oleellista on katkaista valtioiden ja pankkien myrkyllinen yhteys, eli myös pankkeja on tarvittaessa voitava päästää konkurssiin ilman, että valtiot romahtavat niiden mukana. Suomen hallitus linjasi myös, että euroalue ei tarvitse omaa budjettia eikä valtiovarainministeriä. Me emme kaipaa tarpeettomia liittovaltiorakenteita, jotka eivät ratkaise nykyisiä ongelmia vaan edistävät lähinnä poliittista yhdentymistä.

Tämän viikon maanantaina Siniset jättivät hakemuspaperit ja kannattajakortit oikeusministeriöön ja aloittivat rekisteröitymisen puolueeksi. Suuri joukko aktiivisia kansalaisia onkin jo tämän viikon aikana ilmoittanut halustaan liittyä uuteen puolueeseen, mikä onnistuu tämän linkin kautta. Kiitos vielä kerran kaikille kortteja keränneille ja tervetuloa mukaan kaikille niille, jotka haluavat uudistaa Suomea isänmaallisesti ja inhimillisesti kohti tulevaa!

 

5 Responses to Sinisiä tuloksia

  1. Esko Nurminen sanoo:

    Aivan oikea linja EUn ja rahaliiton suhteen. Näkeehän sen jo tänä päivänä, että suurissakin maissa, Englanti ja Ranska, ei ole talouskuria. Politiikassa on helppo olla lyhytnäköinen. Ne on hiljaisia lauseita ekonomistien ja valtiovarainministeriön raporteissa, jotka varoittavat velan määrän kasvaneen lähelle vaarallista rajaa. Monta euromaata on komission holhouksessa. Suomi juuri ja juuri välttänyt.
    Kun Suomella ei tänä päivänäkään ole todellista sananvaltaa muiden maiden taloudenpitoon, olisi aivan vastuutonta sitoutua suurempaan vastuuseen.

  2. Jan sanoo:

    Keväällä vaadit eroa EU:sta. Milloin tämä toteutuu? Vai onko taas tätä, että kansalle luvataan ja sitten nauretaan hölmöille kun menivät lankaan?

  3. uuvatti on uuvatti vaikka voilla paistais sanoo:

    Mielenkiinnolla kuuntelin tänään tarinaasi tässä muutama huomio

    EU ja Halla-aho. Halla-ahohan joutui toppuuttelemaan teikäläisen kansanäänestys uhoa.

    SOTE ja hinta kaipa sitä voi tänäkin päivänä käydä yksityisellä jos rahat riittää. Entä jatko? Paljonko tulee maksamaan terveyskeskuksissa käynti SOTE: n tullessa voimaan, halpeneeko, ei taida olla edes laskettu vielä?

    PAKOLAISET Millainenhan vaikutus on Ruotsista Suomeen tulevien määrässä noilla sisärajatarkastuksilla (on ollut ymmärtääkseni Ruotsissa, korjatkaa jos olen väärässä) , joita Suomeen ei saatu, vaikka KRISTILLISTEN Päivi Räsänen olikin sisärajatarkastuksien kannalla jo vuonna 2015?

    TYÖTTÖMYYS JA HALLITUS: Vähennetäämpä Turku,Uusikaupunki ja Äänekoski , koska tällä hallituksella ei mitään tekemistä niiden kanssa, niin mitä jää jäljelle siitä huolimatta? Kun katsoo (työttömyys Euroopassa Public Data), jonka tulokset luulisi olevan yhdenvertaiset maiden kesken, niin näyttää kehitys Suomen osalta olevan pikkaisen toista maata, jos sitä vertaa EU maiden keskiarvoon ylipäätänsä ( liekö noissa tilastoissa olevan 9:n euron orjatyön tekijöitä otettu huomioon, eipä taida)?

    Pannaan tähän lopuksi vielä kysymys. Mikä oli Soinin oppi tästä korttien laskemisesta ja puolueesta erottamisesta?

    Että silleen. Korjatkaa mikäli olen väärässä, koska mielelläänhän sitä haluaisi totuuden torven puhuvan.

  4. Masi sanoo:

    Ennen eduskuntavaaleja tenttasin sinua torilla maahanmuuttopolitiikasta ja kerroit ajavasi Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisia linjauksia. Kerroit niiden olevan yksi tärkeimmistä poliittisista päämääristäsi. Miksi siis petit äänestäjäsi?

  5. Tärkeää sanoo:

    Olisiko nyt aika nostaa kielitaitolaki pöydälle?

    Vaikka pakkoruotsi tuli jo -68 ja virkapakkoruotsi yliopistojen ja korkeakoulujen tutkintoasetuksiin vuodesta -78 aina 90-luvun alkuun, tämä kielitaitolaki on sinetti koko järjestelytlle. Pakkoruotsi on nyt virallisesti olemassa, jotta kielitaitolaki toteutuu.

    Kielitaitolaki 6 § 1 mom.:
    ”Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.”

    Kielitaitolaki vaatii, että ruotsinkielisiä kohden on oltava 19-kertainen määrä valtion virkamiehiä verrattuna muihin kansalaisiin. Kuinkahan moni suomalainen tuntee kielitaitolain ja kuinka moni sen tunteva on ymmärtänyt, mitä 6 § käytännössä tarkoittaa.

    Jotta koulujen pakkoruotsi voidaan poistaa, tulee kielitaitolaki poistaa. Perustuslakia ja kielilakia ei sen sijaan tarvitse muuttaa eikä poistaa, koska nämä lait eivät vaadi yksittäisiltä virkamiehiltä ruotsin taitoa, vaan asettavat osaamisvaatimuksen viranomaisille itselleen.

    Aikanaan kielivapausaloitteen käsittelyssä sivistysvaliokunnan kuulemisessa pakkoruotsia oli puolustamassa kielitaitolain tekijät eli Paavo Lipponen itse sekä hänen pääministerikaudellaan asetettu epäsuhtaisen kielilakikomitean pj. Pekka Hallberg. Hallberg osasi puhua vakuuttavasti kokeneena oikeustieteilijänä, mutta hän huijasi sivistysvaliokuntaa siten, että kun oli tarkoitus puhua koulujen pakkoruotsista, hän puhuikin itse ajamastaan kielilainsäädännöstä eli perusteli pakkoruotsia pakkoruotsilla. Hallberg myös vuodatti, miten kuntaliitokset ja viranomaisten toiminnan laajeneminen muille sektoreille lisää tulevaisuudessa ruotsin tarvetta. Ei lisää, koska ruotsinkielisiä on silti vain 5 %.

    Nyt tulisi tehdä aloite kielitaitolain poistamisesta tai muuttamisesta. Niin kauan, kuin laki vaatii sitä, mitä kielitaitolain 6 § vaatii, on pakkoruotsille olemassa looginen perustelu. Perustelu on se, että kielitaitolain 6 § ei voi toteutua, jos kouluissa ei ole pakkoruotsia. Kielitaitolain 6 § on kuitenkin perusoikeuksien vastainen eli Suomen perustuslain 6 §:n eli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.