Perussuomalaiset ajautui nopeasti kaaokseen johdon täydellisesti vaihduttua viime viikonlopun puoluekokouksessa. Kahdessa päivässä oli hallitustaival ohi. Ikuinen oppositiopuolue oli syntynyt.

Eilen 20 perussuomalaista kansanedustajaa perusti uuden eduskuntaryhmän, työnimellä Uusi vaihtoehto. Nopeasti keksitty nimi on vertauskuvallinen osoitus siitä, kuinka suunnittelemattomasti jouduimme tähän väistämättömään ratkaisuun. Mutta miksi koimme sen väistämättömäksi?

Puoluekokoukseen mentäessä en ainakaan itse uskonut – tai paremminkin hyväksynyt – ajatusta hajaannuksesta, kuten kommenteistanikin kuului. Mutta viikonlopun kokemus oli musertava. Puolueen menneisyys hylättiin ja tulevaisuus tuhottiin. Ja heti perään sen vaikutusvalta romahti.

Tämä kaikki ei tapahtunut niinkään vain Halla-ahon valinnan myötä, jonka johdolla olisi mielestäni ollut mahdollista vielä edetä, tosin tuskin enää hallituksessa. Pahinta olivat ne toimintatavat ja se epäyhtenäisyyden henki, jotka uuden junttausjohdon myötä pääsivät valloilleen.

Yksipuoliset puheenjohtajavalinnat jo yksistään olivat omiaan hajottamaan puolueen, mutta toisena päivänä tehty yritys ohittaa piirien valinnat puoluevaltuuston kokoamisessa kertoi lopullisesti mikä puolueessa on niiden kohtalo, jotka eivät kuulu tiettyihin kansalaisjärjestöihin. Lisäksi puheenjohtajakampanjan aikana sain itsekin kokemuksia puolueen uudesta ilmapiiristä, kun somesivuiltani täytyi jatkuvasti poistaa OMIEN vihakirjoituksia.

Kokouksen jälkeen lehdistö myös varsin uskottavasti kertoi puoluekokousta edeltävistä vehkeilyistä, jotka tietenkin romuttivat sisäistä luottamusta entuudestaan. Tässä pahoinvoinnin ilmapiirissä ei kahtakymmentä edustajaamme kiinnostanut enää lähteä ryhmän vähemmistösiiven johtamaan oppositiopuolueeseen. Edessä häämötti vain loputonta kohulausuntojen selittelyä, joka entuudestaankin on vienyt kohtuuttoman määrän Perussuomalaisten voimavaroista ja uskottavuudesta.

Vaikka asiaa kuinka yritti mielessään rauhoitella, oli selvää, ettei jatkamiselle ollut enää mitään eväitä. Poliittinen koti oli meille kahdellekymmenelle mennyttä. Samaa sanoivat monet pitkään mukana olleet kenttäväen edustajat jo kokouspaikalla. Puolue oli lähtenyt tielle, jolle oli mahdoton seurata.

On todella pitkä tie lähteä rakentamaan kokonaan uutta poliittista voimaa, ilman puoluetukia ja kenttäorganisaatiota. Sitä on moni yrittänyt ja useimmat epäonnistuneet. On kieltämättä ironista, että menetämme tässä samalla itse laatimamme lainsäädännön perusteella miljoonien puoluetuet, mutta toisaalta niin on parempikin: setelit menivät mutta selkäranka jäi.

Meillä ei ole mitään harhakuvitelmia, etteikö tämä hyvinkin voi olla poliittisten uriemme lopun alku. Mutta hallitukseen pääsemiseksi tehtiin 20 vuotta lujasti töitä ja jo kahdessa vuodessa saimme mm. Suomen talouden kääntymään. Isänmaan etu on, ettei hallituksen työ jää kesken ja että saamme hallitusohjelmaan neuvottelemamme kymmenet asiat vietyä maaliin. Sosialistit, Vihreät ja RKP jäävät edelleen oppositioon.

Toisaalta mahdollisuuksiakin on uudessa tilanteessa paljon. Nyt pystymme vihdoin rakentamaan kansallismielisen ja isänmaallisen ryhmän (ja ehkä puolueenkin) ilman jatkuvaa linjariitaa siitä, kuinka pitkälle vaatimukset ja uhoaminen pitää viedä, ja ilman jatkuvaa riitojen, kohujen ja oikeusjuttujen taakkaa harteillamme. Uudessa ryhmässämme kenelläkään ei ole tuomiota kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, eikä tule olemaan.

Aloitamme siis puhtaalta pöydältä ja lämpimässä toivon ja toveruuden hengessä. Tämä on meille suuri helpotuksen tunne, eikä vähiten minulle, joka kaksi vuotta parhaani mukaan pidin vanhaa ryhmäämme kasassa yhä kiristyvässä tunnelmassa. Yksityiskohtiin menemättä voin todeta, että ryhmän hajoaminen oli jo aiemminkin lähellä monta kertaa ja henki oli viime kuukausina huonontunut lähes sietämättömäksi.

Tässä siis olen enkä muuta voi. Kentältä on paljon kyselty mitä seuraavaksi tapahtuu, sillä moni muukin haluaisi aloittaa uudestaan. Te kaikki jotka olette uudesta ryhmästämme ja todennäköisesti pian perustettavasta uudesta puolueestamme kiinnostuneita, ottakaa yksityisesti yhteyttä meihin ryhmän kansanedustajiin vaikkapa sähköpostitse.