Vasemmistopopulistinen Syriza voitti odotetusti Kreikan vaalit. Syrizan nousu huikeaan yli 36 % kannatukseen tapahtui ennen kaikkea lupaamalla Kreikan talouskurin höllentämistä ja kansainvälisten velkojen puolittamista.

Molemmat lupaukset ovat euroryhmän jäsenelle hankalia. Talouskuria valvotaan erilaisin EU-sopimuksin ja velat ovat nyt pitkälti toisten jäsenmaiden antamia ja takaamia. Syrizalla on lisäksi kiire ryhtyä lunastamaan lupauksiaan.

Kansainvälisessä keskustelussa on jo alkanut esiintyä kommentteja, joissa velkojen osittaista leikkausta pidetään mahdollisena tai jopa väistämättömänä. EU-jäsenmaista erityisesti kaksi on kuitenkin vielä vetänyt tiukkaa linjaa: Saksa ja Suomi.

Suomessa Kreikan tilanne on kiusallinen sekä hallituspuolueille että Keskustalle. Vuosikausia kansalaisia on pyritty pelastuspakettien suhteen sumuttamaan mitä ihmeellisimmillä tarinoilla. Keskusta ja Kokoomus aloittivat jo edellisellä vaalikaudella, julistaen Kreikan lainojen olevan ”hyvä bisnes”. Demarit liittyivät kuoroon vuoden 2011 vaalien jälkeen, loruillen neuvotelleensa uusille pelastuspaketeille ”vakuudet”.

Perussuomalaiset ovat yksin olleet alusta lähtien tätä politiikkaa vastaan ja osoittaneet, ettei pelastuspaketit ole hyvä bisnes, ettei meillä ole vakuuksia ja että koko euron nykymuotoinen pelastusoperaatio on taloudellisesti ollut järjetön hanke, joka on johtanut taantuman pitkittymiseen ja kansalaisten kurjistumiseen.

Sumutus on jatkunut vuosia, mutta nyt totuuden hetki lähestyy. Pian punnitaan vanhojen puolueiden bisnekset ja vakuudet. Samalla niiden hätä kasvaa ja puheet käyvät entistä levottomammiksi.

Melkeinpä surumielistä hilpeyttä herätti nähdä, kuinka pääministerimme ensin julisti kansainväliselle lehdistölle, ettei Suomi missään nimessä anna Kreikan lainoja vähääkään anteeksi, kunnes muutamaa päivää myöhemmin seurasi uusi ilmoitus, että voimme kuitenkin höllentää lainaehtoja. Tämä sekava linjaus on vain todiste hallituksen eksymisestä omaan sumutukseensa: sovittujen lainaehtojen (eli koron tai maksuajan) sormeilu kun on käytännössä sama asia kuin osittainen anteeksianto.

On hyvin oikeudenmukaista, että Kreikan tilanne paljastui kaikille vielä ennen Suomen vaaleja. Kokoomus ja demarit kiemurtelevat nyt kuin madot koukussa. Keskusta puolestaan yrittää parhaansa mukaan saada sen unohtumaan, että itse aloitti tämän kaiken ennen kuin omaksui nykyisen linjansa.

Vaaleissa äänestäjien on päätettävä voivatko he luottaa siihen, että jos vanhat puolueet lupaavat pitää Kreikan velvoitteista tiukasti kiinni, kestääkö lupaus myös vaalien jälkeen? Syriza tuskin jää pitkäksi aikaa odottelemaan Suomen suostumusta velkajärjestelyyn, eikä kovin pitkään muidenkaan euromaiden. Olisi mielenkiintoista kuulla, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin Suomen hallitus ryhtyy, jos Kreikka yksinkertaisesti kieltäytyy maksamasta velkojaan?

Ainoa tie ulos näistä ongelmista oli kieltäytyä pelastuspaketeista alun alkaenkin. Me perussuomalaiset olemme olleet oppositiossa neljä vuotta tämän kysymyksen takia. Olemme maksaneet omasta euroaluetta koskeneesta vaalilupauksestamme politiikan korkeimman hinnan, mutta linja on pitänyt.

Ja pitää.

 

7 Responses to Totuuden hetki lähestyy

  1. Toni sanoo:

    On mielenkiintoista seurata tätä jälkipyykkiä. Kokoomuksen argumenteiksi ei taida jäädä oikein muuta kuin, että olisi käynyt vielä pahemmin jos ei oltaisi annettu hyväksyntää lainoille. On helppo kritisoida toista tietä, koska kukaan ei sitä polkua tallannut.

    Mutta kai perussuomalaisetkin saavat kritiikistä oman palansa. Miksi ette estäneet näitä lainoja menemällä hallitukseen. 🙂

    En ole ihan varma onko tämä hyvä vai huono asia kun eurovenettä keikutetaan. Toisaalta jotain pitää tuhota, että voidaan rakentaa uutta ja parempaa. Sellaista euroa mikä alun perin oli kai tarkoitus. Tällä kertaa pääsi ahneet väliin.

  2. LateO sanoo:

    Perussuomalaiset voivat olla oikeutetusti ylpeitä ryhdikkäästä linjastaan, joka oli sama ennen vaaleja ja niiden jälkeen. Toivottavasti eduskuntavaalien äänestäjät muistavat Keskustan ja SDP:n kohdalla linjan muuttumisen hallituksessa ja oppositiossa.

  3. touko-eno sanoo:

    Korkoa ja maksuaikaa muutetaan lähes pommin varmasti ja sitten TV:n vaaliväittelyissä Stubb ja Rinne yrittävät pitää pokerinaamaa yllä.

    Kreikkaa ei haluta ulos eurosta, olisi liian iso arvovaltatappio federalisteille ja vaarallinen ennakkotapaus.

  4. Kansalainen sanoo:

    Koroton ja vakuudeton velka, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Hei, minulle myös!
    Olen vaatimaton 10 000 000€ riittää, sen voi sitten sijoittaa markkinoille tuottavasti ja elellä mukavasti tai jos tuotto menee persiilleen, niin so what?

  5. Eräs Isä sanoo:

    Toni hyvä, Perussuomalaisille ehtona hallitukseen pääsyssä vuonna 2011 oli juuri se, että sen olisi täytynyt noudattaa orjallisesti Kokoomuksen linjaa tukipaketeissa. Tämä oli se syy, miksi PS kieltäytyi (kyseenalaisesta) kunniasta.

  6. Paljonko Kreikka-velkaa on suomalaista kohden? sanoo:

    Onko joku tehnyt laskelmia siitä, paljonko suomalaista kohden on Kreikka-velkaa myönnetty?
    Eli minkä suuruisen lahjoituksen itse kukin on joutunut tekemään saksalaisille pankeille?

  7. Kansalainen sanoo:

    1300€/suomalainen on vastuut. Sakslaisten pankkien osuus tässä sopassa on puheissa ylikorostunut. EKP oli se, joka ilmoitti että euromaan velkakirjan vakuusarvo on 100% nimellisarvosta ja siinä sitten saksalaispankkiiri näki tilaisuuden tienata.