Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin on vuosittain paljastanut mittavia puutteita EU:n rahankäytössä ja sen tehokkuuden seurannassa. Alla muutamia esimerkkejä siitä, minne ja miten myös suomalaisten veronmaksajien rahoja hassataan. Mainitut esimerkit ovat vain mitätön otos ilmitulleista väärinkäytöksistä, joista tilintarkastustuomioistuin raportoi.

1. Italia sai 2009 sattuneen maanjäristyksen tuhojen korjaamiseen rahaa Euroopan solidaarisuusrahastolta. Rahastosta jaettiin 350 miljoonaa euroa hankkeelle, jonka tarkoituksena oli järjestää tilapäisasunto 15 000:lle kotinsa menettäneelle. Paikalliset viranomaiset kuitenkin päättivät solidaarisuusrahaston periaatteiden vastaisesti rakentaa rahoilla pysyviä rakennuksia, jotka vieläpä olivat paremmin varusteltuja kuin useimmat rakennukset alueella. Kun valmistalojen rakennuskustannukset Italiassa ovat 640 euroa neliöltä, niin EU:n tuella rakennettujen ”tilapäistalojen” kustannuksiksi saatiin lopulta 1648 euroa! Kaiken lisäksi kyseinen EU-rahoitusta saanut L’Aquilan kaupunki suunnittelee myyvänsä osan asunnoista vapailla markkinoilla ja tekevänsä niillä itselleen voittoa.

2. Euroopan unioni on vuodesta 2000 lähtien rahoittanut koheesiopolitiikan perusteella lähes viidellä miljardilla jäsenvaltioissa toteutettuja energiatehokkuustoimenpiteisiin liittyviä hankkeita. Yhdessäkään tilintarkastustuomioistuimen tarkastamassa toimenpideohjelmassa kustannustehokkuutta ei pidetty ratkaisevana tekijänä, kun varoja jaettiin energiatehokkuutta koskeviin investointeihin. Samoin tarkastetuista 24 hankkeesta 18:ssa ei voitu varmistua siitä, oliko tosiasiallisia energiansäästöjä saatu aikaan, sillä luotettavia mittauksia ei ollut tehty ennen eikä jälkeen hankkeen.

3. EU on 2000-luvulla rahoittanut rakenne- ja koheesiorahastojen kautta noin 6,2 miljardilla merisatamainfrastruktuurien rakentamista. Tilintarkastustuomioistuin tutki hankkeiden vaikuttavuutta ja 27 hankkeesta ainoastaan yksitoista tuki liikennepolitiikan tavoitteita vaikuttavasti. Hankkeissa oli seurattu, että myönnetty raha tuli käytettyä, mutta ei sitä, oliko satamainfrastruktuurin rakentamisessa järkeä. Nyt siis EU:n rahoittamia satamia seisoo tyhjillään.

4. Liikenneyhteyksien parantaminen on ollut EU:n koheesiopolitiikan keskiössä. EU on rahoittanut aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston kautta 2000-luvulla tieliikennehankkeita 65 miljardilla eurolla. Hankkeista ainoastaan seitsemän toteutettiin alkuperäiseen sopimushintaan, kun yhdentoista hankkeen kustannukset kasvoivat yli 20 prosenttia rakennustöiden aikana. Esimerkiksi Kreikassa liikennekäytävän tukihakemuksessa kirjattiin, että hankkeen kokonaiskustannukset olisivat 278 miljoonaa euroa, mutta hankkeen tosiasialliset kustannukset olivat 378 miljoonaa euroa.

5. Kaupunkiliikenteeseen suunnattu EU:n rahoitus oli 2007–2013 yhteensä 7,8 miljardia euroa. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 26 hankkeesta vain kahdestatoista hankkeesta oli tuotettu tiedot käyttöasteesta, ja vain kaksi niistä oli saavuttanut tavoitteensa; vajaakäyttö infrastruktuurihankkeissa oli merkittävää. Ranskalaisessa esimerkkitapauksessa uusi raitiovaunuverkko jäi 72 prosenttiin tavoitearvosta ja samanaikaisesti yksityisautoilu kasvoi, vaikka kaupunkiliikennesuunnitelman tavoitteena oli vähentää yksityisautoilua.

6. Ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteen nostaminen kuuluu EU:n strategisiin tavoitteisiin. Ohjelmakaudella 2007-2013 Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettiin 63 toimenpideohjelmaa, jotka liittyivät ikääntyviin työntekijöihin. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista toimenpideohjelmista hallintoviranomaiset ja komissio eivät kyenneet vahvistamaan, kuinka moni ikääntyvä työntekijä on hankkinut uutta ammattitaitoa tai löytänyt tai säilyttänyt työpaikkansa Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman toiminnan ansiosta. Myöskään kyseisiin toimiin käytettyjä varoja ei ole tiedossa. Tarkastetuista ohjelmista ainoastaan kahdessa oli tehty laskelmat nettotyöllisyysvaikutuksesta. Lopuilla ei ollut aikomustakaan tehdä tällaisia laskelmia.

7. EU edistää ympäristövaurioalueiden elvyttämistä ja uusiokäyttöä. Ympäristövaurioalueiden elvyttämiseen kuuluu paitsi saastuneen maan kunnostaminen ja saattaminen käyttökuntoon, myös uudiskäytön valmistelu. EU:n perussopimuksen mukaan EU:n ympäristöpolitiikka pohjautuu periaatteeseen, jonka mukaan saastuttajan on korvattava kaikki aiheuttamansa vahingot. Tosiasiassa suurimman osan ympäristövaurioalueiden kunnostamisesta maksavat viranomaiset EU:n rakennetuen avulla. Yhdessäkään tilintarkastustuomioistuimen tarkastamassa hankkeessa saastuttaja ei maksanut kunnostustöitä.

8. Komissiolla on 33 000 työntekijää ja komission toiminnan tehokkuus edellyttää, että henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti. Vuoden 2010 talousarviossa komissio oli varannut 26,6 miljoonaa euroa pelkästään ulkoisiin kouluttajiin ja koulutusmateriaaleihin. Investoinneista huolimatta komission järjestelmillä ei seurata osallistuuko henkilöstö heille suunniteltuihin koulutuksiin tai onko henkilöstö oppinut niissä uusia käytettävissä olevia taitoja. Komissio ei kerää tietoa henkilöstön olemassa olevasta ammattitaidosta tai koulutustarpeista. Myöskään selkeää tietoa siitä, miten kehittämistoimet edistävät komission tavoitteiden saavuttamista, ei ole saatavilla.

Käyttäisitkö itse rahojasi näin leveäperäisesti? EU käyttää. EU-rahoituksen toistuva teema näyttäisi olevan seuraava: rahoitettavan toimenpiteen tarpeellisuutta ei ole selvitetty kunnolla, eikä varojen käyttöä ole seurattu perusteellisesti missään projektin vaiheessa. Tulevalla vaalikaudella tulee lakkauttaa sellaiset EU-rahastot jotka eivät liity suoraan EU:n ydintehtäviin ja valvoa voimaperäisesti niitä, jotka jäävät jäljelle. Rahan kierrättäminen EU-byrokratian kautta ei lisää tehokkuutta, vaan kasvattaa hävikkiä.

 

11 Responses to EU haaskaa verorahojasi

  1. JariS sanoo:

    Tämä juttu kannattaisi laittaa myös muihinkin blogeihin.

    Ihmiset oppisivat ehkä jotakin siitä miten EU:n kaltaiset poliittiset ja byrokraattiset organisaatiot toimivat joilla on valta tehdä loputtomasti päätöksiä, mutta ei vastuuta.

  2. Dmitri sanoo:

    Euroopan Unioni, on kehittynyt ahneeksi vallankeskittämis- ja verotusmekansimiksi. Me Suomessa alamme sen hitaasti ymmärtämään. Muissa maissa tämä kehitys ei ole niin nopeaa, kun eivät toisinaan joudu EU:n nettomaksajiksi. Pankkien pelastamiset ja kaikki muutkin EU:n toimet ovat keino siirtää verovaroja ylikansallisille pankeille – huomataanhan, että näillä ylikansallisilla pankeilla on varsin yksityiset omistajat.
    Eli Suomalaiset verorahat yksityisille miljardööreille – EI kiitos.

  3. touko-eno sanoo:

    Sanoit muuten MTV3:n tentissä, ettei NATO-maata vastaan ole koskaan hyökätty, tämä ei pidä aivan paikkaansa, 1982 on hyökätty. Lisäksi on ollut Kreikan ja Turkin välinen kärhämä.

  4. Olli sanoo:

    Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä että EU ei ole täydellinen ja näitä puutteita löytyy lukuisia. Mutta sen vuoksi on tärkeää äänestää parlamenttiin henkilöitä, jotka ovat valmiita työskentelemään paremman EU:n puolesta eivätkä nosta käsiä pystyyn heti ongelmia kohdatessa.

    Ja toisekseen, sillä ei juuri ole merkitystä onko se kaivo mihin verorahoja kaadetaan Suomessa vai Ranskassa tai Kreikassa, hukkaan heitetty raha on aina pois jostain tärkeästä käyttökohteesta.

  5. Kettu sanoo:

    Nimim. Olli (Rehn?): Terho on nimenomaan esimerkki henkilöstä joka ei nosta käsiä pystyyn vaan haluaa päästä mepiksi jotta asiat voitaisiin tehdä paremmin. On täyttä tuubaa että kaivon sijainnilla ei olisi väliä. EU:ssa tutkitusti korruptio rehottaa. Totta kai kaikki EU-maat vetävät kotiinpäin niin paljon kuin kehtaavat. Suomi vain ei osaa tätä kotiinpäin vetoa – olemme nettomaksaja. Seurauksena on kurjistuva Suomi jossa työttömyys nousee, verot nousevat ja vienti romahtaa; ja siitä huolimatta yhtä lastensairaalaa ei saada ilman kansalaiskeräystä aikaiseksi. Suomen ja suomalaisten etua ajamaan meppi valitaan, ei kaatamaan rahaa Kreikkalaiseen kaivoon. Siksi Sampo on hyvä valinta.

  6. Mikä on EU:n kuva? sanoo:

    Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
    Millainen kuva sopisi kuvaamaan EU:ta?

    Voisiko olla jokin hirveä peto?
    Pimeä luola? Syvä rotko? Ison tulvan jälkeinen hävitys?

    Joku muu kuva? Mikä?

  7. Marjasinikka Väänänen sanoo:

    Tervehdys, tosi hyvä Sampo kun paljastat EU:n rahan tuhlaamisen!! Kukaan muu ehdokas ei edes ota ongelmaa esille. Ostin Iltalehden kaupassa käydessäni samasta syystä, kun näin artikkelin asiasta myös siinä.
    En ole vielä lukenut noita rahapointteja tästä blogista, enkä lehtijuttua. Mutta teen sen vielä tänään ja lähetän sitten paremman palautteen.

  8. Ongelmat näyttävät tiivistyvän yhteen syyhyn:
    räikeään johtamistaidottomuuteen. Jos organisaation budjetti on noinkin iso, vastuullista johtajaa pelottaisi olla seuraamatta touhujensa jälkiä.

    Se on yksi merkki siitä, ettei komissiolla ole vastuuta vallan vastikkeena. Sairas systeemi, jolla pyöritetään miljardien lafkaa kuin nakkikioskia.

  9. Reijo Urpilainen sanoo:

    Kaiken lisäksi EU:lta palautuvista rahoista käytetään hyödöttömiin projekteihin melkoinen määrä. Sijoituksiin jotka ovat lähinnä mahoon lehmään verrattavia.
    Ja tietysti varsinaiset huijaukset erikseen.

  10. pungy sanoo:

    touko-eno, saivartelet!

    Falklandin saaret eivät ole Pohjois-Atlantin sopimuksen(=Treaty) piirissä (=6. artikla, alla). NATO (=North Atantic Treaty Organisation). ei ole relevantti organisaatio (=Organisation) tuossa tapauksessa. NATO lyhenne jo itsessään sanoo mikä se on, kunhan miettii hetken.

    6 artikla
    5 artiklassa aseelliseksi hyökkäykseksi yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan katsotaan aseellinen
    hyökkäys:
    * sopimuspuolen aluetta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, Ranskan Algerian hallinnollisia
    alueita vastaan (2), sopimuspuolen lainkäyttövallan alaisia alueita tai saaria vastaan Pohjois-Atlantin
    alueella Ravun kääntöpiiristä pohjoiseen;
    *sopimuspuolen asevoimia, aluksia tai lentokalustoa vastaan näiden alueiden sisä- tai yläpuolella tai
    minkä tahansa Euroopan alueen sisä- tai yläpuolella, jolla sopimuspuolen miehitysjoukkoja oli
    asemissa sopimuksen voimaantulopäivänä tai Välimerellä tai sen yläpuolella tai Pohjois-Atlantin
    alueella tai sen yläpuolella Ravun kääntöpiirin pohjoispuolella.

    Kannattaa joskus lukea ihan itse se Pohjois-Atlantin sopimus. Se on tosi lyhyt. Kun asia on painava, ei tarvitse selittää paljon.

    http://www.finlandnato.org/public/download.aspx?ID=31740&GUID=%7bD1463B16-02C8-41DD-9F8B-520B67F0501E%7d

    PS
    Onnea takomiseen Sampo! Olen seurannut sanomisiasi julkisuudessa jonkin aikaa ja pidän siitä mitä ja millä tavalla teet. Ilman sinua ja muutamaa muuta arvon ansaitsevaa poliitikkoa puolueesi uskottavuus olisi heikolla tolalla. Olet toiminut Suomelle ja suomalaisille eduksi. En yllättyisi enkä panisi pahakseni, jos jonakin päivänä näkisin Sampo Terhon kotimaan politiikassa vaikkapa todella huomattavallakin pallilla.

    PPS
    Toivottavasti myös Korhola ja Sarvanmaa pääsevät läpi. Te kolme olette olleet suosikkejani. Ennakkoääni meni Terholle.

  11. Jaakko Luoma sanoo:

    HYVÄ KIRJOITUS, kiitos.
    Mutta.
    Nyt unohtuu se, että myös kansallisella tasolla ennen EU:ta osattiin pitää yllä järkyttävän tehottomia ja korruptoituneita systeemejä. Esim. suomalainen ”metsänparannus” sai miljarditolkulla rahaa, joka meni raskaan organisaation ylläpitoon, liian karujen soiden ojittamiseen, epäonnistuneisiin metsän viljelyihin ym. höpöhöpöön.
    Mutta.
    Mitä isompi systeemi, sen enempi klappia. Onko klappia jo liikaa? Saattaa olla. Rasittaa kuitenkin liian innokas EU:n haukkuminen kaikesta. On se kuitenkin nostanut huikeasti Suomen painoarvoa kv. kentillä! Huom!!