Kaikki Suomen eduskuntapuolueet kannattavat EU:n sisämarkkinoiden kehittämistä, mutta siihen yhtäläisyydet lakkaavat. Vanhat puolueet haluavat kaupan edistämisen ohella myös muita yhdentymisen muotoja, joita me perussuomalaiset emme hyväksy. Tämä on eurovaaleissa puolueita keskeisimmin erottava kysymys ja siksi vaaleissa äänestetään käytännössä EU:n kehittämisen suunnasta, eli suhtautumisesta liittovaltiokehitykseen.

Vaalien lähestyessä vanhatkin puolueet ovat ryhtyneet kilvan julistamaan EU-kriittisyyttä, liittovaltion vastustamista ja turhan EU-sääntelyn karsimista. Vaalikauden aikana nämä aiheet ovat olleet perussuomalaisten yksinoikeus ja meitä on niiden esillä pitämisestä arvosteltu sulkeutuneiksi impivaaralaisiksi. Vaalien koittaessa vanhat puolueet kuitenkin tunkevat kilvan Impivaaraan ääniä kalastelemaan.

Vanhojen puolueiden lupaukset EU-kriittisyydestä ovat kuitenkin pelkkää puhetta. Uskottavalle EU-kriittisyydelle voisi asettaa ainakin kolme keskeistä kriteeriä: ensinnäkin puolueen EU-linja kotimaassa ja erityisesti suhtautuminen pelastuspaketteihin, toiseksi puolueen ryhmä europarlamentissa ja kolmanneksi äänestyskäyttäytyminen liittovaltiokysymyksissä.

Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka johdonmukaisesti on vastustanut tukipaketteja ja kriisimaiden ongelmien vierittämistä suomalaisille veronmaksajille. Perussuomalaiset on myös Suomen ainoa puolue, joka europarlamentissa istuu EU-kriittisessä ryhmässä ja valitsemme myös tulevan ryhmämme parlamentin kriittisestä siivestä.

Entä sitten puolueiden äänestyskäyttäytyminen europarlamentissa? Alla oleva taulukko kuvaa, miten suomalaiset mepit ovat äänestäneet asioissa, jotka perussuomalaisten linjan mukaisesti ovat sisältäneet liittovaltiokehitystä ja joita vastaan itse olen siksi äänestänyt. Äänestyskäyttäytymistä voi jokainen itsekin tutkia esimerkiksi www.votewatch.eu -sivustolta.

Esimerkkiäänestyksinä on käytetty mietintöjä, joissa on suorasanaisesti joko toivottu tai konkreettisesti edistetty liittovaltiokehitystä, eli vallan keskittämistä tai yhteisvastuun kasvattamista. Tällaisia ovat muun muassa suhtautuminen ns. eurobondeihin, tulisiko EU:n talousarvion olla ”tehokas yhteisvastuullisuusväline” tai esitetäänkö eurokriisin voittamiseksi Euroopan yhdentymisen tehostamista.

Tuloksista näkee, millaista on kokoomuksen, keskustan ja sosiaalidemokraattien EU-kritiikki. Ne ovat äänestäneet valtaosalta liittovaltiokehityksen puolesta. Minun lisäkseni liittovaltiokehitystä vastaan on selkeästi äänestänyt vain Sari Essayah, mutta kristillisetkin istuvat europarlamentissa liittovaltioryhmässä ja ovat kotimaassa tukeneet pelastuspakettipolitiikkaa.

Vaaleissa kannattaa olla tarkkana, että varmasti saa mitä tilaa. Tuuliviirit väpättävät aina siihen suuntaan, johon ajan henki puhaltaa. Perussuomalaiset ovat ainoa uskottava vaihtoehto niille, jotka haluavat torjua liittovaltion, pysäyttää pelastuspaketit, karsia sääntelyä ja puolustaa jäsenmaiden itsenäistä päätösvaltaa.

EU-kriittisyyteenkin siis pätee vanha totuus: ei kannata sortua halpoihin jäljitelmiin. Näissä vaaleissa on äänestäjille tarjolla kaksi linjaa: perussuomalaisten ja muiden.

 

8 Responses to EU-vaaleissa valitaan kahdesta linjasta

  1. touko-eno sanoo:

    Medialla ei tunnu olevan mitään mielenkiintoa haarukoida sitä, kuka on ajanut liittovaltio-linjaa ja kuka ei. Olettavasti johtuen joko osaamattomuudesta tai pelosta, että moinen sataisi Soinin laariin.

    Natoa käsitellään järjettömästi suhteessa siihen, ettei siitä päätetä Euroopan parlamentissa.

  2. Prometheus sanoo:

    Sampo Terho ei ole juurikaan maininnut näiden vaalien yhteydessä maahanmuuttoa, joka on erittäin keskeinen asia Euroopan tulevaisuuden kannalta. Tämä on erikoista siksi, koska Perussuomalaisille maahanmuutto on erittäinen tärkeä asia ihan tutkitusti.

    Luin juuri äskettäin YLE:n sivuilta, että Terho on jonkin iranilaisen lobbariporukan painostamana kääntynyt sille kannalle, että Suomen pitäisi ottaa Iranista pakolaisia. Aika uskomatonta, että jopa nimekkäät persut ovat lähteneet monikulttuuristamislinjalle.

    Jokainen isänmaallinen ihminen on maahanmuuttokriittinen. Maahanmuuttokriittisyyteen kuuluu olennaisesti vallitsevan järjestelmän kritisointi. Tämän vuoksi maahanmuuttokriittinen ei voi kannattaa pakolaisten ottamista, koska järjestelmä on täysin mätä. Nykyisessä ”pakolaisuudessa” on kyse massiivisista väestönsiirroista, jotka oletusarvoisesti jäävät vastaanottomaahan loppuelämäkseen. Pakolaisuuden pitäisi perustua seuraaviin asioihin: a) pakolaisuuden pitäisi kohdistua lähtökohtaisesti naapurimaihin, b) perusteettomat tulijat pitäisi pystyä käännyttämään tehokkaasti ja sanktioiden uhalla, c) ei sosiaaliturvaa pakolaisille, d) pakolaisuuden täytyisi perustua konkreettiseen uhkaan joka on faktisesti todennattavissa, e) pakolaiset pitäisi velvoittaa lähtemään kotimaahansa kriisin tai uhan häivyttyä.

    Olisi vähintääkin kohtuullista, että Terho vastaisi tähän viestiin.

  3. touko-eno sanoo:

    Sitten kun Suomi on liittovaltiossa, meillä ei enää ole omaa maahanmuuttopolitiikkaa. Iso ja harvaan asuttu Suomi nähdään loistavana paikkana sijoittaa kymmeniä tuhansia välimeren ylittäjiä.

  4. touko-kummisetä sanoo:

    Milloin sitten ollaan liittovaltiossa? Joku voisi sanoa että EU:ssa on jo nyt monia liittovaltion ominaisuuksia. USA:n tai Saksan tyylistä liittovaltiota EU:sta tuskin koskaan tulee. Ongelmana näen enemmänkin sen, että EU:n toimivaltuuksien rajoja ei ole selkeästi määritelty, jolloin valta näyttää ”lipuvan” Brysseliin.

  5. Prometheus sanoo:

    ”Milloin sitten ollaan liittovaltiossa? Joku voisi sanoa että EU:ssa on jo nyt monia liittovaltion ominaisuuksia. USA:n tai Saksan tyylistä liittovaltiota EU:sta tuskin koskaan tulee. Ongelmana näen enemmänkin sen, että EU:n toimivaltuuksien rajoja ei ole selkeästi määritelty, jolloin valta näyttää “lipuvan” Brysseliin.”

    Ei olemassa mitään ON/OFF-katkaisijaa, jolla päätettäisiin ollaanko nyt liittovaltiossa vai ei. Liittovaltioistuminen täytyy nähdä pidemmän aikajakson prosessina, eikä vain yksittäisenä tekona.

    Liittovaltion elementtejä ovat mm. euro, yhteinen kansalaisuus, pankkiunioni sekä mahdollisesti tulevaisuudessa yhteiset velat ja verot. Muitakin on, enkä ala niitä tässä luettelemaan.

  6. Prometheus sanoo:

    ”Sitten kun Suomi on liittovaltiossa, meillä ei enää ole omaa maahanmuuttopolitiikkaa. Iso ja harvaan asuttu Suomi nähdään loistavana paikkana sijoittaa kymmeniä tuhansia välimeren ylittäjiä.”

    Mitä ihmeen tekemistä tällä on sen kanssa, että Terho toivoi Suomeen iranilaisia ”pakolaisia”?

  7. touko-kummisetä sanoo:

    ”Liittovaltion elementtejä ovat mm. euro, yhteinen kansalaisuus, pankkiunioni sekä mahdollisesti tulevaisuudessa yhteiset velat ja verot. Muitakin on, enkä ala niitä tässä luettelemaan.”

    Tarkoittaako tämä nyt sitä, että liittovaltion vastustajat vastustavat myös näitä asioita? Suurin osa näistähän on jo olemassa EU:ssa. Jos liittovaltiokehityksen vastustamisessa puhutaan vielä toteutumattomista eurobondien ja veroharmonisaation vastustamisesta, niin parempi olisi vain puhua siitä suoraan eikä epämääräisestä liittovaltiokehityksestä. Suurin osa puoluestahan näitä em. asioita vastustaa, joten miten Sampo Terho eroaa tästä linjasta?

  8. Sampo Terho sanoo:

    Prometheukselle: kerroin ohjelmassa iranilaisista pakolaisista jotka puolestaan ovat Irakissa sijaitsevalla leirillä, jossa heitä on murhattu useita kymmeniä. Itse ohjelma käsitteli lobbausta eikä maahanmuuttoa ja mainitsin iranilaiset esimerkkinä porukasta, jolla on pysyviä lobbareita europarlamentissa.