Kreikka palasi äskettäin muodollisesti lainamarkkinoille, mutta maan taloudelliset vaikeudet eivät suinkaan ole ohi, eikä paluu markkinoillekaan ole aivan aito. Kreikan olemassa oleville veloille on myönnetty huomattavia helpotuksia, ja lisää on tulossa. Lisäksi Euroopan keskuspankki on luvannut tarvittaessa ostaa sijoittajilta kriisimaiden velkakirjoja ”rajattomasti”, eli Kreikan velkakirjoihin sijoittamisessa ei itse asiassa ole normaalia markkinariskiä.

Maan taloudellista tilannetta ei siis juuri voi kuvailla markkinaehtoiseksi, koska maa ei itse selviä vastuistaan. Kreikan julkinen velka saavutti tänä vuonna 177 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, ollen näin suhteessa korkeampi kuin vuonna 2010, kun maa sai ensimmäisen pelastuspakettinsa. Velan takaisinmaksua ei myöskään helpota maata koetteleva deflaatio, joka pahentaa todellisia lainakustannuksia.

Lisäksi Kreikan talouden kasvuennusteita on viimepäivinä tarkistettu alaspäin. Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi Kreikan talouden kasvavan vain 0,6 prosenttia vuonna 2014. Maan talouskasvun pitäisi tulevina vuosina olla peräti neljän prosentin luokkaa, jotta se selviäisi tulevista maksuistaan. Näyttää toivottomalta, että Kreikka pystyisi ilman lisähelpotuksia pysymään maksuohjelmansa tasalla.

Kreikan velkojen uudelleenjärjestely lienee tosiasia melko pian eurovaalien jälkeen. Maan valtiovarainministeri Stournaras kertoi avoimesti tavoittelevansa tätä, kun kysyin asiaa hänen vieraillessaan europarlamentin talousvaliokunnassa. Mahdollisesti velkojen laina-aikaa venytetään ja myönnetyistä lainoista perittävää korkoa alennetaan. Velkaehtojen helpottaminen on käytännössä sama asia kuin myöntää velkoja anteeksi, mutta se on poliittisesti helpompaa kuin velkojen mitätöinti kokonaan.

Kansainvälinen valuuttarahasto jopa arvioi, että Euroopan hallitusten olisi annettava aikaisempia velkojaan anteeksi noin 4 prosentin verran suhteessa Kreikan bruttokansantuotteeseen, jotta maa saisi vanhat velkansa tasapainotettua. Lisäksi Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on myöntänyt, että Kreikan kanssa on puhuttu kolmannen tukipaketin mahdollisuudesta.

Kansalaisten onkin syytä olla tarkkana, ettei heitä johdeta harhaan Kreikan tilanteen suhteen. Äskettäin Eurostatin tilastonikkarit saivat laskettua Kreikalle 0,8 prosentin budjettiylijäämän varsin kyseenalaisin menetelmin, vaikka perinteisellä laskentatavalla maan budjetti olisi ollut 12,7 prosenttia alijäämäinen.

 

 

3 Responses to Kreikan kriisi ei ole ohi

  1. Jussi sanoo:

    On se mielenkiintoista että kaikki poliitikot herää asioihin jotka on hiertäny äänestäjiä jo pitkään? Taitaa olla vaalit lähellä?

  2. touko-eno sanoo:

    Kreikan vaje on oikeasti paljon pahempi kun huomioidaan mistä kaikesta on säästetty, esim. terveydenhuollossa.

  3. LateO sanoo:

    Kokoomuksen ja SDP:n ehdokkaat kiistää helpotukset kirkkain silmin vaaliväittelyissä ja Keskustan ehdokkaat eivät meinaa muistaa, että olivat hallituksessa hyväksymässä aikaisempia pelastuspaketteja. Perussuomalaisten ehdokkaiden pitää laittaa vaalitilaisuuksissa porukka tiukille näistä asioista. Jättivoittoon on mahdollisuuksia.