Kirjoitin jonkin aikaa sitten päästökauppajärjestelmän toiminnasta ja palaan nyt järjestelmää koskeviin muutoksiin, joihin tuolloin viittasin. Komissio ei nimittäin ole itsekään tyytyväinen luomaansa järjestelmään, vaan päästökauppamarkkinoita halutaan jo ruveta ohjailemaan haluttuun suuntaan.

Päästöoikeuksien hinnat ovat tällä hetkellä matalat, koska monivuotinen talouslama on laskenut teollisuustuotantoa ja samalla siis tarvetta päästöoikeuksille. Tarjonta on siten kysyntää suurempaa, eikä järjestely tällä hetkellä välttämättä tuota kannustimia investoida vähähiiliseen infrastruktuuriin.

Komission ratkaisu toimimattomaan sääntelyyn on tietenkin luoda lisää sääntelyä. Ajatuksena on saada päästöoikeuksien hinnat väkisin nousuun vähentämällä joidenkin vuosien ajaksi oikeuksien myyntiä aiemmin sovitusta, ja kompensoimalla tämä myymällä vastaavasti enemmän päästöoikeuksia jälleen päästöoikeuskauden 2013-2020 loppuvuosina. Tämä oikeuksien siirtäminen kauden loppuosaan on saanut nimen backloading. Järjestelyä voitaisiin sitten tulevina päästöoikeuskausina käyttää aina tarvittaessa.

Ehdotus on vähintäänkin epäilyttävä. On turhan hätäistä ruveta sormeilemaan päästökauppajärjestelmää jo nyt, kun se on vast´ikään saatu ylipäänsä toimintaan. Ennestäänkin sekava järjestelmä kävisi tämän myötä yhä epävarmemmaksi, muun muassa koska komissio saattaisi hyvinkin vuosien varrella muuttaa vielä mieltään, eikä lopulta ehkä lainkaan laskisi liikkeelle pidättämiään päästöoikeuksia.

Samoin olisi järjestelmän alkuperäisten periaatteiden vastaista siirtää päästökaupan hintakehitys poliittisesti ohjailtavaksi, kun alunperin nimenomaan sovittiin järjestelmän markkinaehtoisuudesta. Edelleen, jos päästöoikeuksien hintojen ei anneta nousta ja laskea kysynnän ja tarjonnan mukaan, tehdään järjestelmästä entistäkin haitallisempi eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvylle.

Kuten sääntely yleensä, backloading toisi joillekin osapuolille myös etua. Päästöoikeuksien kallistuminen korottaisi myös sähkön hintaa. Teollisuus ei siis vastusta backloadingia yksimielisesti, vaan osa sähköntuottajista pitää ajatusta hyvänä. Tietysti sähkön käyttäjiin eli kaikkiin muihin osapuoliin tämä osuisi kipeästi; yhtä lailla kotitalouksiin kuin elinkeinoelämään.

Ehdotus on ymmärrettävästi kerännyt paljon vastustusta ja tällä hetkellä komissio on päättänyt jäädä odottamaan europarlamentin täysistunnon kantaa backloadingiin. Äänestämme asiasta näillä näkymin valiokuntakäsittelyjen jälkeen huhtikuussa 2013. Näin ollen backloadingia ei saada käyntiin ainakaan heti päästöoikeuskauden 2013-2020 alussa.

Miten hankkeen lopulta käy, on vaikea vielä ennakoida. Joka tapauksessa Iso-Britannia, Hollanti, Tanska ja Italia tukevat backloadingia, ilmeisesti toivoen saavansa valtiolle lisätuloja kalliimmilla päästöoikeuksilla. Järjestelyn äänekkäin vastustaja on tähän saakka ollut Puola, joka tulee varmaankin saamaan tukea ainakin Itä-Euroopan jäsenmailta.

 

Comments are closed.