Päästökauppa eli englanniksi EU Emissions Trading Scheme (EU ETS) on EU:n luoma järjestelmä, jonka tarkoitus on vähentää haitallisia päästöjä unionin alueella. Järjestelmään kuuluu EU-maiden lisäksi Norja, Islanti ja Liechtenstein. Miten päästökauppajärjestelmä käytännössä toimii?

Järjestelmä velvoittaa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset omistamaan tuottamansa päästömäärän verran päästöoikeuksia. Näitä oikeuksia myöntää erityinen päästökauppaviranomainen, joka Suomessa on ollut Energiamarkkinavirasto, mutta niitä voi myös myydä eteenpäin. Voidaan siis puhua päästökauppamarkkinoista, joissa päästöoikeuksien hinnat nousevat ja laskevat niiden kysynnän mukaan. Suurin osa päästöoikeuksista on järjestelmän alkuvaiheessa annettu ilmaiseksi, mutta tätä osuutta pienennetään vähitellen.

Tähän saakka päästökauppa on koskenut vain hiilidioksidipäästöjä ja yksi päästöoikeus tarkoittanut hiilidioksiditonnia. Päästökauppajärjestelmä kattaa suurten teollisuuslaitosten ja yhteenlasketulta nimelliseltä lämpöteholtaan yli 20 MW:n laitosten hiilidioksidipäästöt. Pienempien saastuttajien päästöille ei tarvitse hankkia päästöoikeuksia.

Järjestelmän käyttöönottoa alettiin valmistella 2005, jolloin ensi alkuun jäsenmaiden tuli tehdä kansallinen suunnitelma siitä, miten päästöoikeudet lähtökohtaisesti jakautuvat niitä tarvitsevien yhtiöiden kesken. Oikeuksien omistajista pidetään jatkuvasti kirjaa Euroopan laajuisesti.

Järjestelmän lähtökohtainen ajatus oli, että päästöt vähenevät päästöoikeuksien myötä erityisesti siten, että monissa tapauksissa teollisuudelle tulee halvemmaksi tavalla tai toisella leikata päästöjään kuin hankkia päästöoikeuksia. Toinen rajoitus syntyy siitä, että päästöoikeuksia lasketaan liikkeelle vain tietty määrä, oli niiden kysyntä kuinka korkeaa tahansa. Myytävien oikeuksien määrä laskee 1,74% vuodessa aikavälillä 2013-2020.

Näin ei kuitenkaan saavuteta yksiselitteistä kattoa EU:n päästöille, koska kaikki päästöjen aiheuttajat eivät kuulu järjestelmään. Päästökauppajärjestelmä kattaa 40-50 % koko EU:n kasvihuonekaasupäästöistä, loput tuprutellaan järjestelmän ohi.

Järjestelmä toimii 8 vuoden syklillä. Alkuun päästöoikeudet jaettiin kansallisesti (komission hyväksynnällä), mutta jatkossa 2013 alkaen järjestelmää ohjataan kohti keskitettyä hallintoa. Vastaisuudessa useimmat päästöluvat tullaan jakamaan EU:n laajuisissa huutokaupoissa.

Kansalliset suunnitelmat siis hylätään ja samalla ilmaiseksi jaettavia oikeuksia vähennetään. Lisäksi päästöoikeuksien soveltamisalaan tulevat hiilidioksidipäästöjen ohella alumiinin tuotannon perfluorihiilipäästöt ja kemianteollisuuden typpioksiduulipäästöt.

Talouslama on aiheuttanut EU:sa tällä hetkellä sen, että päästötavoitteet on saavutettu ilman monimutkaista päästökauppajärjestelmääkin. Samalla päästöoikeuksien hinnat ovat romahtaneet. EU ei ole itsekään tyytyväinen järjestelmään, vaan on jo muuttamassa järjestelmää entistäkin sekavammaksi. Palaan tähän uudistukseen pikapuoliin toisessa kirjoituksessa.

Perussuomalaiset ovat alusta asti vastustaneet päästökauppajärjestelmää ja ajaneet sen sijaan käyttöönotettavaksi niin sanottua ominaispäästöjärjestelmää. Meidän ehdotuksemme selittäminen käy yksinkertaisemmin: sovitaan maailmanlaajuisesti sektorikohtaisten päästöjen raja-arvot, ja ne tuotantolaitokset jotka ylittävät raja-arvon, maksavat kansallisesti tai kansainvälisesti ilmastoveroa.

 

4 Responses to Miten päästökauppa toimii?

  1. Kumitonttu sanoo:

    Minusta Perussuomalaisten kannattaisi olla kannattamatta minkäänlaista päästökauppamallia. Koko länsimainen hyvinvointi perustuu fossiilisten raaka-aineiden käyttöön, ja jos USA, Kiina ja kehitysmaat eivät tule mukaan järjestelyyn, meidän on suorastaan hullua ryhtyä siihen itse. Syy miksi esim. USA ei tule on se, että sen hallinto ei suostu massiiviseen tulojen uusjakoon länsimaista kehitysmaihin.

    Toinen asia mikä pitää ymmärtää on se, että päästöjä on kaikkein edullisinta leikata kehitysmaissa, ja että niiden päästöt ovat jo reilusti suuremmat kuin perinteisissä teollisuusmaissa. Tämä johtuu siitä, että päästöjen leikkaukset ovat edullisimpia kohdistaa maanviljelyyn ja energiantuotantoon. Teollisuusmaiden päästöjen leikkaukset verottamalla fossiilisia polttoaineita ovat silkkaa teatteria. Niillä ei tätä maailmaa pelasteta, ja toivon että sinä et Sampo ole siinä pelleilyssä mukana.

  2. Kumitonttu sanoo:

    Tässä on osoite

    http://www.mckinsey.com/client_service/sustainability/latest_thinking/greenhouse_gas_abatement_cost_curves

    ns. McKinseyn käyrään, ja sivustolla on esimerkiksi Ruotsin osalta ihan konkreettisesti käyty läpi, miltä osalta päästöjä on realististista edes lähteä hakemaan.

  3. Niilo Kärki sanoo:

    Koska Eu:ssa vaaditaan CO2 hypetykseen tieeteelliset todisteet ?
    Yli 30 vuotta ja kymmeniä miljardeja on kulutettu CO2 ilmastovaikutuksen selvittämiseen. Kukaan ei vieläkään tiedä kuinka CO2 todellisuudessa vaikuttaa ilmaston jatkuviin muutoksiin. Eikä ihmisen osuudesta ole kuin arvailuja.
    Historiassa on yksi n. 30 v jakso jolloin CO2 lisäys ja ilmaston lämpötilan lämpeneminen ovat jotakuinkin korreloineet. Kausaliteettia ei ole osattu todistaa.
    Noin 16 v on keskilämpötila ollut tilastollisesti muuttumatta jatkuvasta CO2 lisäyksestä huolimatta.
    Maapallo ei vain ole suostunut toteuttamaan tietokonemallinnusten projisointeja.
    Energian tuhlaus on hölmöä – tuhlari maksakoon. Luonnon (vesi, ilma, maa) saastuttaminen on rikollista – syyllinen edesvastuuseen. CO2 mahdollista vaikutusta ilmaston muutoksiin tutkittakoon edelleen.
    Kunnes tieteellisiä tuloksia saadaan – lopetetaan CO2 hypetys ! Rahat tarvitaan tärkeämpään !

  4. Eero sanoo:

    Jos ilmatomuutos ihmetyttää, niin suosittelen tutustumaan tähän saittiin:
    http://www.skepticalscience.com/

    Paljon on hypetetty siitä, ettei ilmastotutkimuksessa ole yhtenäistä konsensusta. Jos tutustuu tieteeseen, niin voi huomata että tutkijat ovat varsin harvoin 100%:sti asioista samaa mieltä. Olihan takavuosina moni lääkärikin sitä mieltä, että tupakointi on terveellistä.

    Kuinka monen tutkijan tulokset sitten puoltaa ilmastomuutosta ja kuinka monen tutkimukset ovat sitä vastaan? Tämä voi antaa jotain osviittaa:

    http://www.slate.com/blogs/bad_astronomy/2012/12/11/climate_change_denial_why_don_t_they_publish_scientific_papers.html

    Vaikuttaisi siltä, että tutkimusten valossa ihmisen toimilla on vaikutusta ilmastoon.